KEVÄTSEURANTAA – SITRUUNAMARENKITORTTU

Luonto-Liiton kevätseurannassa havainnoidaan kevään edistymistä eläin- ja kasvilajien avulla. Ruokaan keskittynyt city-ihminen voinee laskea sitruunaisten leipomusten ilmestymisen ruokalehtiin ja -blogeihin vähintään peipposten saapumiseen verrattavaksi keväthavainnoksi.

Tein viime viikolla useampaakin sitruunaista leipomusta ja jälkiruokaa pääsiäistä silmällä pitäen. Tekemäni sitruunakuivakakku oli syötävää, muttei kuitenkaan järin herkullista. Sitruunakerroskiisseli sen sijaan oli kamalinta, mitä olen pitkään aikaan maistanut. Näiden epäonnisten kokeilujeni jälkeen ajattelin olevan paikallaan leipoa jotakin entuudestaan tuttua, turvallista ja pomminvarmaa. Sidoin uuden essun ylleni ja pyöräytin sitruunamarenkitortun.  

Tortun makea marenkihuntu piilottaa alleen kerroksen kirpeää sitruunatahnaa. Torttu sopii mainiosti pääsiäisen kahvipöytään, ja sitä jaksaa syödä palasen tuhdimmankin aterian päätteeksi.

SITRUUNAMARENKITORTTU

Pohja:

• 100 g voita 
• 3 dl vehnäjauhoja 
• 2 rkl sokeria 
• 1 tl leivinjauhetta 
• 1-2 rkl kylmää vettä

 Sitruunatahna:

• 1 dl sitruunamehua (mehut 2-3 luomusitruunasta*) 
• 1 ½ dl vettä 
• kahden luomusitruunan* kuori raastettuna 
• 1 ½ dl sokeria 
• 3 rkl maissitärkkelystä 
• 4 keltuaista 
• 50 g voita 
• 1 rkl vaniljasokeria

 Marenkikuorrute:

• 4 valkuaista 
• 1 ½ dl sokeria

Valmista ensin pohjataikina. Sekoita kuivat aineet keskenään ja nypi sekaan kylmä, kuutioitu voi. Lisää lopuksi vesi ja vaivaa taikina nopeasti tasaiseksi. Muovaa taikinasta pallo, kiedo se kelmuun ja laita taikina jääkaappiin puoleksi tunniksi.

Kauli tai painele taikina piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Taikina riittää halkaisijaltaan 24-senttiseen vuokaan. Painele pohjaan haarukalla muutamia reikiä, peitä pohja leivinpaperilla ja esipaista pohjaa 180-asteisessa uunissa 15 minuuttia.

Valmista sitruunatahna. Mittaa kaikki tahnan ainekset kattilaan vaniljasokeria ja voita lukuun ottamatta. Kuumenna seosta varovasti, samaan aikaan vispilällä kevyesti vispaten, kunnes täyte sakenee ja kiehahtaa. Ota kattila pois liedeltä ja vatkaa sekaan paloiteltu voi sekä vaniljasokeri. 

Vatkaa valkuaiset kovaksi ja kuohkeaksi marengiksi. Lisää sokeri vähän kerrallaan vatkauksen alkuvaiheessa.

Kaada sitruunatäyte kypsälle piiraspohjalle. Lusikoi tai pursota päälle valkuaisvaahto.

Kypsennä torttua 180-asteisessa uunnissa kymmenen minuuttia, minkä jälkeen alenna uunin lämpötila 150 asteeseen ja jatka kypsentämistä vielä toiset kymmenen minuuttia tai kunnes marenki on saanut hieman väriä.  

* Vaikket tavallisesti käyttäisikään luomutuotteita, kannattaa torttuun valita luomusitruunoita, sillä varsinkin niiden kuoren maku on tavallisia sitruunoita lempeämpi. 

Avainsanat: sitruunamarenkitorttu, sitruunamarenkipiiras, sitruunatorttu, marenki, sitruuna leivonnainen, helppo sitruunakakku, luomu sitruuna, mitä kahvin kanssa, helppo leivonnainen

PÄIVÄN ASU

Vain ruokabloggaaja voinee innostua näin paljon uudesta esiliinastaan.

Iskin jo kauan aikaa sitten silmäni ihastuttavaan Tiia Vanhatapion Artekille suunnittelemaan esiliinaan. Essu on suunniteltu vuonna 2007 Maire Gullichsenin 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi, eikä sitä ole ollut myynnissä enää vuosiin.

Hihkuin ilosta törmätessäni Artekin aitta -myymälän alennusmyynneissä tähän kauan haaveilemaani, suorastaan pullantuoksuista kotirouva -henkeä uhkuvaan unelmaan. Hinta oli alennuksista huolimatta posketon, mutta en antanut sen haitata.  Nyt tohtii avata esiliina yllä ovi arvovaltaisemmillekin vieraille. Pohdintaa aiheuttaa ainoastaan se, voiko tätä essu-unelmaa käyttää ilman korkokenkiä.

Vatsasekaisin Kilinkolin -blogi on mukana UN Womenin kampanjassa, jossa pyritään poistamaan nälkää parantamalla köyhien olojen naisten ja tyttöjen asemaa. Haluathan sinäkin olla mukana auttamassa? Klikkaa logoa ja osallistu kampanjaan lahjoittamalla keräyskassaani esimerkiksi lounaasi verran roposia. 

HÄRKÄÄ HÄNNÄSTÄ – LAZIOLAINEN HÄRÄNHÄNTÄKEITTO

Taannoisten leutojen ja aurinkoisten päivien jälkeen tuntuu, kuin orastava kevät olisi laittanut peruutusvaihteen päälle. Lämmittävä apu kylmiin pakkaspäiviin löytyy kuitenkin soppakattilasta.

Positiivisin mielin olen viime aikoina bongaillut erilaisia häränhäntäohjeita yhdestä jos toisestakin blogista. Härän- – tai oikeammin

PIKAINEN CHORIZOPASTA

Viime postauksessa syntyi soppa vartissa. Tämän pastan pyöräyttämiseen ei taida kulua yhtään sen kauempaa.

ARKISOPPAA VARTISSA – PERUNA-PURJOSIPULIKEITTO

Olen yrittänyt ottaa itseäni niskasta kiinni, jotten automaattisesti aina kurvaisi kotiin kaupan kautta. Keittiökaapit pursuilevat yhtä sun toista, joten ennen kaupassakäyntiä olisi hyvä pysähtyä miettimään, mitä keittiökaappien antimista saisikaan loihdittua.

TAISTOSSA NÄLKÄÄ VASTAAN

Vatsasekaisin Kilinkolin -blogi haastaa lukijansa talkoisiin parantamaan kehitysmaiden naisten ja tyttöjen asemaa. Auta lahjoittamalla esimerkiksi lounaasi verran roposia. Rahat menevät hyvään tarkoitukseen. Koulutuksen, lainojen ja hyvien työvälineiden avulla voidaan auttaa kehitysmaiden perheitä pois nälästä ja köyhyydestä.

Viime viikolla vietettiin naistenpäivää. Törmäsin päivän aikana useisiin päivää kritisoiviin mielipiteisiin. Lintukodossamme ei kenties moista päivää tarvitsisikaan viettää. Naistenpäivä oli kuitenkin hyvä muistutus siitä, kuinka maapallomme monessa kolkassa sukupuoli yhä määrittää ja rajoittaa naisten ja tyttöjen elämää sekä toimintamahdollisuuksia. Tasa-arvon ja paremman yhteiskunnan rakentaminen alkaa naisten sekä heidän tekemänsä työn kunnioittamisesta. Koulutus on paras tapa parantaa tyttöjen ja naisten asemaa.

Olen mukana YK:n naisjärjestön, UN Womenin kampanjassa, jossa taistellaan nälkää vastaan ja kerätään varoja UN Womenin tärkeään työhön. YK on todennut naisten ja tyttöjen aseman parantamisen olevan tahokkain ratkaisu nälän poistamiseksi. Tuottaakseen enemmän ruokaa, tarvitsevat kehitysmaiden naiset sekä koulutusta, lainoja, neuvontaa että laadukkaita siemeniä ja työvälineitä. Lisäksi on tärkeää taata tytöille mahdollisuus koulunkäyntiin.

Ruandalaiskylässä sadot jopa kolminkertaistuivat sen jälkeen, kun kylän naiset pääsivät UN Womenin avulla mukaan osuustoimintatilojen työhön ja päätöksentekoon. Viljelijät ovat esimerkiksi saaneet helpommin lainoja, sillä ruandalaisnaiset ovat osoittautuneet miehiä tunnollisemmiksi lainojen takaisinmaksajiksi.  Vastaavasti itätimorilaisen kylän naiset yhdistivät UN Womenin avulla voimansa ja alkoivat tuottaa enemmän ruokaa vähemmällä työllä. Nälän poistaminen pienin konkreettisin askelin ei ole rakettitiedettä tai ydinfysiikkaa. Sen toteuttamiseksi kuitenkin tarvitaan taloudellista apua. Haluathan sinäkin olla mukana auttamassa?

Olen asettanut omaksi keräystavoitteekseni 500 euroa. Yhdessä teidän lukijoitteni avulla tavoite on mahdollista myös saavuttaa. Lahjoita keräystililleni esimerkiksi lounaasi verran roposia. Kaupanpäälliseksi takaan hyvän mielen. 

Lahjoittamaan pääset klikkaamalla alla olevaa kampanjalogoa.

PS. Kampanjan puolesta kokataan myös tämäniltaisessa Master Chef -jaksossa. 

IHAN KAHVILLA OSA 4: SUOSIKKISUMPPILANI

Helsingin itäisessä kantakaupungissa kahvinystävää hellitään. Kuin varkain, ovat alueelle keskittyneet pääkaupunkiseudun parhaimmat kahvilat.

Kahvin laadussa ja maussa mitattuna saa mielestäni Helsingin parasta kahvia itäisestä kantakaupungista. Omissa suosikkikahviloissani ovat ykkösasioina kahvi sekä kahviin intohimoisesti suhtautuva henkilökunta.

Suomessa on perinteisesti käyty kahvilla ja kutsuttu vieraita kahville. Kahvilla on merkittävä rooli erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Kahvikupposen äärellä vaihdetaan kuulumisia ja parannetaan maailmaa. Työpaikkojen kahvipausseilla parannetaan tutkitusti myös työvireyttä. Näissä kohtaamisissa kahvikupin äärellä jää itse kahvi kuitenkin vähälle huomiolle. Kahvi kokoaa ihmiset yhteen, mutta oikeastaan ei tunnu olevan sen kummemmin väliä, kuinka kitkerää tai kauan seisonutta juoma on.

Mitä tulee kahvikulttuuriin, hiihtää Helsinki vuosia Kööpenhaminan ja Tukholman jäljessä. Parhaat kahvikupposet eivät nimittäin löydy italialaisesta pikkukuppilasta tai pariisilaisesta kahvihuoneesta, vaan muun muassa edellä mainittujen pohjoismaiden pääkaupungeista. Pohjoismaat (Suomea lukuun ottamatta) olivat koko 2000-luvun alun erittäin vahvoja World Barista Championship -kilpailuissa. Viime vuosina baristojen mm -kilpailujen palkintopallille on kivunnut yhä useammin kahvintaitaja Euroopan ulkopuolelta. Viime vuonna Wienissä käydyissä kilpailuissa kolmen parhaan pystit menivät Guatemalaan, Meksikoon sekä Irlantiin.

Viime vuosien aikana on kotimaisella kahvirintamalla kuitenkin tapahtunut paljon. Helsingin massiivisten kahvipaahtimoiden – Pauligin ja Meiran – rinnalle on putkahdellut pieniä paahtimoita sekä kahviloita, jotka suhtautuvat suurella intohimolla kahviin ja haluavat tarjota kuluttajalle kahvikupinkokoisia elämyksiä. Pienpaahtimot nimensä mukaisesti paahtavat papuja pieniä eriä, jolloin he voivat myös ostaa papuja pieniä määriä ja myös pieniltä tiloilta. Tällaisten pienten ja persoonallisten erien paahtaminen ja myyminen ei luonnistu isoilta paahtimoilta niiden laajan kuluttajakunnan takia. Suuret paahtimot joutuvat väistämättä tekemään kompromisseja taatessaan tuotteelle tasaisen laadun ja maun vuodesta toiseen. Kahvia voinee tässä asiassa verrata viiniin. Pienpaahtimo on kuin pieni viinitalo, jolla on mahdollisuus tuottaa pieniä eriä erilaisia (vuosikerta)viinejä. Isot paahtimot toimivat taas kuin valtava viinitalo, joka pyrkii tekemään vuodesta toiseen tasalaatuista ja samanmakuista juomaa. Samaten kuin rypäleet, vaihtelevat kahvipapujen ominaisuudet sadosta toiseen.

Suosikkikahviloideni yhdistävät tekijät ovat niissä myytävän kahvin ensiluokkaisuus, viihtyisä ympäristö, mukava henkilökunta ja se, että niistä saa ostettua papuja kotiin. Kaikki kolme sijaitsevat myös lyhyen kävelymatkan päässä kotioveltamme. Aiemmin tapanamme oli tilata pavut ulkomaisilta pienpaahtimoilta, mutta nyttemmin olemme siirtyneet käyttämään ainoastaan lähikahviloissamme myytäviä papuja. Omalta osaltamme tuemme suomalaista kahvikulttuuria kuppi kerrallaan.

1. KAHVILA SÄVY

Aleksis Kiven katu 12 (ma–to 7.30–18 / pe 7.30–17 / la 10–16)

Takaan, ettei Kahvila Sävyssä edes latte ole lattea. Sävy on kalliolaistuneen pariskunnan perheyritys, jossa kahviin suhtaudutaan suurella intohimolla. Vajaan vuodentakainen muutto uusiin liiketiloihin taisi vähintäänkin tuplata asiakaskunnan. Asiakkaiden täyttämässä kiireisessä kahvilassa ei kerkiä vanhaan malliin vaihtaa kuulumisia kahviloitsijoiden kanssa, ja tiskin takaa saattaa bongata aivan uusia kasvoja. Oikeastihan on valtavan hienoa, että asiakkaita löytyy ja kahvilabisnes myös ydinkeskustan ulkopuolella on saatu kannattamaan.

Pavut Sävyyn matkaavat pääosin Aurajoen rannalta Turun Kahvipaahtimosta. Kahvin lisäksi tarjolla on simppeleitä aamiaisia, jumalaisia täytettyjä leipiä, croissanteja, konvehteja sekä pientä makeaa päivästä riippuen.

2. HELSINGIN KAHVIPAAHTIMON PÄIVÄKAHVIBAARI

Päijänteentie 29 (ke–pe 7.30–17 / la 10–16)

Päiväkahvibaari toimii puuvallilalaisessa autotallissa kahvipaahtimon yhteydessä. Miljöö pienine yksityiskohtineen saa väistämättä hymyn huulille. Päiväkahvibaarin ja paahtimon taustalla vaikuttavat pitkän linjan kahviammattilaiset Benjamin Andberg ja Ulrika Hannula. Päiväkahvibaarista voi ostaa kotiinviemiseksi Helsingin Kahvipaahtimon papuja, jotka on hinnoiteltu hyvinkin maltillisesti. Sokerihampaan kolottaessa kahvikupin kylkeen saa pientä makeaa.

3. GOOD LIFE COFFEE

Kolmas Linja 17 (ma 7.45–16 / ti–pe 7.45–18 / la 10–16)

Good Life Coffee on useissa kahvimittelöissä hyvin pärjänneen Lauri Pipisen kahvila. Talon espresson hondurasilaiset pavut matkaavat Kallioon Aurajoen rannan kautta. Kahvilan myllyistä voi usein bongailla myös vierailevia tähtiä.  Kahvin lisäksi tarjolla on täytettyjä leipiä sekä muuta pientä purtavaa. Kahvilassa on myynnissä myös Helsingin kenties laajin laatupapujen valikoima. 

Ps. Pahoittelut kännykkäräpsyistäni!

Ihan kahvilla -juttusarjassa kahvi-intoilija yrittää levittää 

kahvin ilosanomaa, jotta lukijat eivät olisi ihan kahvilla.

Juttusarjan aiemmin ilmestyneet osat:

Ihan kahvilla

Ihan kahvilla osa 1: Espressovehkeet

Ihan kahvilla osa 2: Välineurheilua

Ihan kahvilla osa 3: Kahvilassa

LOPPU HYVIN, KAIKKI HYVIN

Aion jatkossakin hyvillä mielin napata kaupan hyllyltä paketin fazerilaisten leipomaa leipää.

Taannoin mieltäni kismittänyt valokuvani kopioimistapaus on selvitetty, vieläpä kaikin puolin hyvässä yhteisymmärryksessä. Fazerin puolelta asiaan suhtauduttiin erittäin vakavasti ja homma hoidettiin esimerkillisesti, ymmärtäväisesti sekä nopealla aikataululla.

Kuvassa poseeraava Fazerin saksanpähkinäleipä ei liity tapaukseen.

Kiitos kaikille blogipostaustani kommentoineille, asiassa minua tukeneille sekä ennen kaikkea Fazerin taholta asiaa hoitaneille. Minun osaltani asia on loppuun käsitelty. 

IHAN MAHOTON KEPAKKO – KARITSAKEPAKOT

Paitsi Pelle Hermannin käkättävä karttakeppi, on kepakko myös jauhetusta lihasta valmistettu pötkäle.

Lihapulla kaikkine variaatioineen taitaa olla yksi kansainvälisimmistä liharuoista.  Alun perin persiankielinen sana kofta tarkoittaa jauhettua lihaa tai lihapullaa sekä Lähi-idässä että laajasti Lähi-idän ymprillä. Koftia syödään niin Bangladeshissa, Serbiassa kuin Turkissakin.