Kuinka moni myöntää edes joskus ostavansa viinipullon pelkän etiketin perusteella? Niin on käynyt ainakin minulle, vaikka puhelin ja kalenteri ovat täynnä erinäisiä viinimerkintöjä.
Ostin alkuvuodesta Avaruusasema-blogin innoittamana Moleskinen viinimuistion. Vakaana aikomuksenani oli kirjata mustaan muistioon korkkaamamme viinipullot, tai vähintään ne viinivalinnoista onnistuneimmat. Jostain syystä muistio ei ole täyttynyt pelkän ajatuksen voimalla, ja pikaselailulla kirjasta löytyykin vain yksi merkintä. Tammikuun 29. päivänä korkkasimme eteläafrikkalaisen Roodebergin neljä tuntia hautuneiden karitsanpotkien kyytipojaksi. Sen verran monta (hyvää) pulloa on tullut avattua tammikuun lopun jälkeenkin, että melkeinpä harmittaa, ettei niistä ole tullut tihrustettua pienintäkään merkintää tuohon mustakantiseen kirjaan.
Keväällä löysin kilpailijan Moleskinen viinimuistiolle. Tai Apupoika löysi ja latasin iMuruunsa ilmaisen Viiniopas–sovelluksen, joka on osoittautunut varsin näppäräksi. Kätevän oppaasta tekee se, että sovellus tunnistaa viinin lukemalla pullon viivakoodin kameran avulla. Viini kuvauksineen ja tietoineen löytyy siis näppärästi ilman näppäilyjä. Jos löytyy. Sovelluksessa pitäisi olla lähes kaikki Alkon valikoimassa olevat viinit, mutta opas ei tunnistanut ainakaan parin viikonlopun takaista Alkosta ostettua pulloamme. Alkon viinien lisäksi oppaasta pitäisi löytyä myös osa ravintoloiden, laivayhtiöiden ja Finnairin valikoimassa olevista viineistä.
Viinit pisteyttäviin oppaisiin kannattaa kuitenkin suhtautua tietyllä kritiikillä. Itsellämme on viinien valitsemisen ja arvioinnin tukena aktiivisesti käytössä Berglundin ja Rinta-Huumon Viinistä Viiniin –opukset sekä Viinilehden nettisivusto. Viinioppaan taustalla olevan Pekka Suorsan viiniarvioinnit ovat sen sijaan tulleet itselleni tutuiksi muun muassa Glorian Ruoka & Viini –lehden sivuilta. Kaikilla asiantuntijoilla on kuitenkin oma tapansa arvioida ja kuvailla viinejä, eikä arviointeja kannata aina ottaa absoluuttisena totena. Ja onhan viininjuonti myös psykologiaa. Maailman parhaassa seurassa, tammikuun 29. päivänä, nauttimani karitsanpotkat olisivat saattaneet maistua aivan yhtä taivaallisilta jonkun kurjemmankin viinin kanssa, sillä takana oli onnistunut aurinkoinen ulkoilupäivä ja kyytipoikana kiljuva nälkä.
Viinit pisteyttäviin oppaisiin kannattaa kuitenkin suhtautua tietyllä kritiikillä. Itsellämme on viinien valitsemisen ja arvioinnin tukena aktiivisesti käytössä Berglundin ja Rinta-Huumon Viinistä Viiniin –opukset sekä Viinilehden nettisivusto. Viinioppaan taustalla olevan Pekka Suorsan viiniarvioinnit ovat sen sijaan tulleet itselleni tutuiksi muun muassa Glorian Ruoka & Viini –lehden sivuilta. Kaikilla asiantuntijoilla on kuitenkin oma tapansa arvioida ja kuvailla viinejä, eikä arviointeja kannata aina ottaa absoluuttisena totena. Ja onhan viininjuonti myös psykologiaa. Maailman parhaassa seurassa, tammikuun 29. päivänä, nauttimani karitsanpotkat olisivat saattaneet maistua aivan yhtä taivaallisilta jonkun kurjemmankin viinin kanssa, sillä takana oli onnistunut aurinkoinen ulkoilupäivä ja kyytipoikana kiljuva nälkä.
Mutta kätevän Viiniopas–sovelluksesta tekevät sen käyttömahdollisuudet. Oppaan voi ladata myös älypuhelimeen, jolloin niinä Alkossa vietettyinä hetkinä, jolloin pää lyö tyhjää, eikä millään osaa valita sopivaa pulloa – eikä oikein myyjältäkään viitsi kysyä, kun ei oikein itsekään tiedä mitä haluaisi – niin silloin, voisi olla ihan kätevä tarkastaa oppaasta Suorsan suositukset. Toisaalta oppaasta voi olla myös apua ravintolassa, vaikka viiniopasta ei varmastikaan ole tarkoitettu sommelierin korvaajaksi.
Oppaan käyttömukavuutta lisää myös se, että viinien tietoihin voi lisätä omia muistiinpanoja ja kommentteja. Lisätä tiedon, minkä ruoan kanssa viini juotiin tai mikä voisi erityisen hyvin sopia korkatun viinin kaveriksi. Niillä tiedoilla voi käydä Alkossa ilman ylimääräisiä ihmettelyjä, ostaa mieleisensä pullon ja siirtyä vaikkapa vasta sen jälkeen ruokaostoksille.