Sisällön tarjoaa Blogger.

Pakkaspäivän potkat padassa


Talvisissa pakkaspäivissä lienee parasta pataruoat. Tosin samaa mieltä taisin olla myrskyävistä syyspäivistäkin. Jopa minunlaiseni talvenvihaajan saa ulos pakkaseen ulkoilemaan, kun vastassa odottavat huumaavantuoksuinen koti ja höyryävät karitsanpotkat.

Perunarieskat




Teimme apupojan kanssa uudenvuodenlupauksen. Lupasimme, ettemme enää heitä ruokaa roskiin. Vaikka kalenteri näyttää vielä tammikuuta, myönnettäköön, että nyt jo on lupauksesta lipsuttu. Jotenkin jääkaapin perukoilta tuntuu yhä löytyvän niitä epämääräisiä pakasterasioita, joita ei tee mieli epämiellyttävien hajujen ja näkyjen pelossa edes avata.

Pannacottaa ja siirappista greippiä




Pannacotta eli keitetty kerma on yksi luottojälkiruoistani. Jos emme keksi muuta jälkkäriä, tehdään meillä pannacottaa. Variaatioita tästä italialaisesta herkusta on useita,  mutta olen havainnut hyväksi laittaa kerman sekaan täyteläistä bulgarianjukurttia, joka hieman keventää jälkiruokaa, mutta tekee siitä silti ihanan pehmeää ja täyteläistä. 

Pannacottan kaveriksi voi tehdä melkein mitä vain. Usein meillä tehdään Gallianotilkalla marinoituja karamellisoituja omenoita, mutta toisaalta riittää, kun päälle kaapii passionhedelmän sisukset. (Ne muuten näyttävät ihan jonkin matelijan silmiltä, joten sopisivat erinomaisesti myös alkuperäisen Vatsasekaisin Kilinkolin -ravintolan ruokalistalle.) Tällä kertaa marinoin greippilohkoja sokerista, vedestä ja vaniljatangosta keitetyssä siirapissa. 

JUKURTTIPANNACOTTA (annos neljälle)
  • 2 dl kuohukermaa
  • 1 dl maitoa
  • ½ dl sokeria 
  • 1 vaniljatanko
  • 2 liivatelehteä
  • 2 dl bulgarianjukurttia (turkkilainenkin käy, mutta suosittelen bulgarialaista)
Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen noin kymmeneksi minuutiksi. Mittaa kerma, maito ja sokeri kattilaan. Halkaise vaniljatanko pitkittäin ja raaputa siemenet kattilaan. Kiehauta seos ja nouki vaniljatanko pois. Lisää liivatelehdet suoraan kuumaan kerma–maitoseokseen. Sekoita hyvin. Jäähdytä seos (laske esimerkiksi kylmää vettä tiskialtaaseen ja laita kuuma kattila veteen).  Sekoita jukurtti seokseen, jaa annosvuokiin ja laita jääkaappiin hyytymään vähintään muutamaksi tunniksi. 

Huuhtele ja kuivaa vaniljatanko. Sen voi hyvin käyttää vielä uudelleen. 

SIIRAPPISET GREIPIT
  • ½ dl vettä 
  • ½ dl sokeria 
  • vaniljatanko (pannacottaan käytetty)
  • 1 greippi
  • (loraus Galliano-likööriä) 
Mittaa vesi ja sokeri kattilaan ja lisää vaniljatanko. Anna seoksen poreilla rauhallisesti parikymmentä minuuttia tai kunnes siitä on muodostunut siirappimaista. Lisää halutessasi loraus Galliano-likööriä.


Fileoi greippi:  kuori hedelmä terävällä veitsellä poistaen myös kuoren valkoinen kerros ja leikkaa hedelmälihat kalvotaskuista. (Jos tipuit kärryiltä, nin tässä linkki operaatiota selventävään videoon.) Purista greipistä mehu hedelmälihan sekaan.


Kaada siirappi greippilohkojen päälle, anna jäähtyä ja siirrä jääkaappiin viilentymään. Annostele kylmänä hyytyneen pannacottan päälle.





Psst. Vatsasekaisin Kilinkolin nyt myös Facebookissa. Käy tykkäämässä!

Karamellisoidut aamiaisgreipit




Muistin Omenamintun taannoiset grillatut greipit väsätessäni aamiaista. Kiireessä en kerinnyt kaivamaan ohjetta esille (kameran kylläkin), eikä uunikaan ollut kuumana, joten ripottelin greipinpuoliskoille vain ruokokidesokeria ja kaivoin kaasupolttimen kaapista.

Taivaallinen Kuha Walewska



Raahasimme muutamaa tulevaa illallisprojektia varten kirjastosta kasan kirjoja. Olen aiemminkin hehkuttanut Lehmusoksan pariskunnan tuotantoa, ja taas heidän muutama keitto-opuksensa onnistuivat valvottamaan minua aamuyön pikkutunneille saakka. Viikonloppuna testaukseen pääsi Mannerheimin pöydässä -teoksen innoittamana Kuha Walewska.

Vihreä munakasrulla




Jostain syystä viimeaikaiset keittiöviritelmäni ovat olleet aika värikkäitä. On syöty värikylläisiä soppia ja salaatteja. Ehkäpä siis pahin kaamos on selätetty, kun tekee mieli väri-ilotella. 

Vispipuuro

Nyt on loistava aika hyödyntää pakastimeen varastoitua viime vuoden satoa. Marjoista saa myös sitä kaivattua vitamiinilisää, jota ainakin minä huomaan tarvitsevani talven keskellä. Ja nythän se talvi taisi vasta alkaa.

Pythagoraan lause pastaksi


Aikaisemmin olin sitä mieltä, että keittokirjassa täytyy olla kuvia. Pirskahtelevia tomaatteja ja täydellisesti paistettuja karitsankareita. Kuvia, jotka saavat kuolan valumaan ja laukaisevat nälän ja himon, vaikka juuri olisi tullut syötyä. Mikään keittokirjojen maailmassa ei ollut tylsempää kuin ohjeet ilman kuvia.

Parempi pyy padassa, kuin kymmenen…



…naapurin padassa? …kauppiaan tiskissä? …oksalla?

Piti ihan tarkastaa, että mitä se pivo oikein tarkoittaa. Paitsi tietysti olutta tšekiksi.

Meillä kokattiin eilen illalliseksi peltopyitä. Kuunaan en ollut kyseisen pikkulinnun, tai oikein muunkaan riistalinnun, valmistukseen tutustunut. Apupoika sen sijaan on aikamoinen riistalintukisälli. Legendat kertovat, kuinka hänen lapsuudenkodissaan pataan ovat päässeet niin auton etusäleikköön nokastaan tarttuneet kuin olohuoneen ikkunaankin lentäneet  fasaanit.

PINAATTIKEITTO – KIPPARIKALLEN LEMPISOPPA




Pakastettu pinaattikeittovalmiste on yksi niistä harvoista eineksistä, joka silloin tällöin eksyy ostoskoriini. Kun kiljuva nälkä iskee niin, että vatsa tuntuu hankaavan selkärankaa, on kiva saada ruokalautanen eteen muutamassa minuutissa.

Uunilohi




Lauantainen uunilohemme, ainakaan oheisen kuvan perusteella, tuskin pärjäisi miss sapuska -tittelistä kilpailtaessa, mutta  uunilohien raskaassa sarjassa siitä kyllä olisi pajatsontyhjentäjäksi. Ja koska uunilohi oli vuoden 2011 kymmenenneksi googlatuin resepti, niin pitäähän semmoinen tähänkin reseptiarkistoon saada.

Kahvilla Kööpenhaminassa



Monelle lienee yllätys, että nykyisen kahvikulttuurin ehkä seuratuimpia edelläkävijöitä ja suunnannäyttäjiä ovat tanskalaiset baristat ja paahtajat. Puhun nimenomaan laadukkaasta kahvista ja sen saatavuudesta, en kahviloista, joiden vitriinit pursuavat toinen toistaan houkuttelevampia leivoksia. On oikeastaan hyvin harvinaista, että samasta paikasta saa sekä erinomaista kahvia että laajan valikoiman maukkaita leivoksia. Tämä oli havaintomme myös visiitillämme Kööpenhaminaan. 

Baristat kilpailevat kokkien tavoin myös maailmanmestaruuksista. World Barista Championship -kilpailijat valmistavat tuomaristolle espressot, cappuccinot ja omat singaturejuomansa.  Maailmanmestareita on kruunattu vasta vuodesta 2000, Tanskaan niistä on mennyt neljä. Mestaruuksien lisäksi Tanska on saavuttanut myös useita muita kärkisijoituksia. Myös maan sisällä kilpailu on kovaa ja edustajat maailmanmestaruuskisoissa ovat vaihdelleet melko paljon. Meille ei siis ollut yllätys, että Kööpenhaminassa laadukasta kahvia sai monesta eri paikasta. Huonoa kahvia emme saaneet missään, mutta toisaalta olemme oppineet jättämään kahvit tilaamatta jos baristatyöskentely ei vakuuta. Ehkä suurin Kööpenhaminassa kohtaamamme puute oli hieman liian kuuma maitovaahto cappuccinossa, mutta joka paikassa sai kuitenkin kunnollista mikrovaahtoa. Monien suomalaisten ketjupaikkojen tarjoamaa tulikuumaa saippuavaahtoa ei onneksi näkynyt missään.  


Kahvi on tarjottava tuoreena, valmistettiin se sitten millä menetelmällä tahansa. Jos paahtopäivästä on kulunut jo kuukausi, on parempi jättää kahvi hyllyyn. Siksi Köpiksenkin laatupaikat paahtavat kahvinsa itse tai sitten toimivat läheisessä yhteistyössä jonkin paahtimon kanssa. Laatukahvipiireissä suodatinkahvit ovat muutaman viime vuoden aikana nousseet suureksi villitykseksi. Meillä kuitenkin juodaan lähes yksinomaan espressopohjaisia juomia. Suomessa espressoa juodaan kotona melko vähän ja siksi kahvin hankkimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Me ostamme suurimman osan kahvistamme Kahvila Sävystä, jossa on aina tarjolla Turun Kahvipaahtimon tuoretta kahvia. Myös Kaffan tuotteita kokeilemme aika-ajoin ja uuden tulokkaan, Helsingin Kahvipaahtimon, tuotteisiin täytyy myös tutustua. Välillä meillä on tapana tilata kahvimme Englannista, tulevaisuudessa ehkä myös Tanskasta.



Odotukset Kööpenhaminan kahviloiden suhteen olivat kovat ja ilokseni voin todeta niiden täyttyneen. Parhaan espresson sain Coffee Collectiven paahtimolla. Siinä oli kaikki kohdallaan. Samaa sanoi Riikka cappuccinostaan. Saa nähdä pääsenkö kotona yhtä hyvään tulokseen samalla pavulla eli Coffee Collectiven espressoblendillä. Tämä ei ole itsestään selvyys, koska join kaksi espressoa Coffee Collectiven kahvibaarissa Israels Platsilla eikä maku kummallakaan kerralla vetänyt vertoja paahtimolla juomaani. Riikkakaan ei ollut aivan niin vaikuttunut cappuccinostaan.  Kuitenkin kahvibaarissa nauttimamme juomat olivat poikkeuksellisen hyviä.



Kent Kaffe Laboratorium on paahtimo ja kahvibaari, joka olisi varmaan jäänyt huomaamatta ellei Kahvila Sävyn Mikko olisi sitä maininnut ennen matkaamme. Paikka oli aivan hotellimme vieressä ja siinä tuli piipahdettua pariinkin otteeseen. Ensimmäisellä kerralla espresso oli hyvä, mutta ei sen parempi. En tiedä, pilasiko makuelämyksen jo se, että mielestäni barista laittoi kahvan koneeseen tamppaamatta tai edes tasoittamatta kahvia ensin. Tästä huolimatta kuppiin tuli espresson näköinen ja makuinen tuote. Toisella vierailullamme töissä oli toinen barista, joka teki kaiken täydellisesti. Espressoni oli erinomainen. Lähes yhtä hyvä kuin Coffee Collectiven paahtimolla juomani.  Myös Riikan cappuccino oli hyvää. Täältäkin tarttui pussillinen papuja matkaan.



Risteriet on myös paahtimo ja kahvibaari. Kahvin lisäksi myynnissä oli monenlaisia tarvikkeita. Vaikutelmaa pilasi hieman se, että myynnissä olevat kahvit oli pakattu tavallisiin paperipusseihin. En tiedä, onko tällä parin viikon säilytyksen aikana oikeaa merkitystä, mutta fiilis ei ole yhtä ammattimainen. Täällä espresso oli pieni pettymys verrattuna kaupungin muiden paikkojen tasoon. Minun makuuni paahto oli hieman liian tumma eikä kahvin vivahteikkuus päässyt esiin. Jo tuoksussa tuntui enemmän paahto kuin kahvi.


Kontra Coffeen paahtimo ja kahvibaari oli valitettavasti kiinni, kun kävimme seudulla. Tämä jäi hieman harmittamaan, koska odotukset paikan suhteen olivat korkealla. Kahdessa muussa kahvilassa joimme Kontra Coffeen paahtamaa kahvia, jotka olivat oikein hyviä. Mieltä jäi kuitenkin kaivelemaan, josko kahvi olisi ollut paahtimolla parempaa. Muualla ei voi olla täysin vakuuttunut kahvin tuoreudestakaan. Kontra Coffeen pavutkin jäivät ostamatta eli kotonakaan ei pääse tätä tuotosta kokeilemaan.











Loistavaa kahvia siemaillessa voi samalla tutustua kahvin paahtamiseen. Sijaitsee keskustan ulkopuolella ja asiakaspaikkoja on niukasti.

Jægersborggade 10
2200 København 






Toisella visiitillä kahvi oli erinomaista. Sijainti hyvä ja sisustus viihtyisä. Reilusti asiakaspaikkoja.

Nørre Farimagsgade 70
1364  København 





The Coffee Collectiven uusi kahvila. Sijainti hyvällä paikalla uudessa kauppahallissa. Jäimme kaipaamaan tavallisia tuoleja ja pöytiä baari-istuimien lisäksi.

Vendersgade 6D, Israels Plads
1363 København 





Kontra Coffeen pavut. Persoonallinen ja viihtyisä pieni kahvila.

Vester  Voldgade 87
1552 København 





Dag H on oikeastaan ravintola. Hyvä brunssi, mutta miksi cappuccino pitää pilata kaakaojauhekoristeluilla? Cappuccino maksoi melkein 7 euroa. 

Dag Hammarskjölds Allé 38
2100 København 



Vatsasekaisin Kilinkolin nyt myös Facebookissa

Save the Amazon – Use Jute



Uudessa kodissa on asustettu kohta jo neljä kuukautta. Taulut nojaavat edelleen lattianrajassa seiniin, ovenkarmit ja kynnykset vaativat epätoivoisesti valkoista maalia pintaansa, keittiössä sähköjohdot roikkuvat törkeän näköisinä (siinä syy, ettei keittiöstä ole julkaistu yhtään kuvaa) ja sohvan alla on kasa ylimääräisiä lattialistoja. Mutta vihoviimeinen muuttolaatikko tyhjennettiin vuoden viimeisenä päivänä. Epäilen, tuleeko hitaasti todellakaan muuta hyvää kuin haudutettua karitsanpotkaa (ja aika montaa muuta liharuokaa).

Yksi uuden kotimme murheenkryyni on säilytystilan huutava puute. Silti sijoittelimme avohyllyjä vähän sinne tänne, muun muassa eteiseen. Näinä kohta neljänä kuukautena olen epätoivoisesti yrittänyt etsiä hyllyille sopivia koreja tai säilytysastioita, joihin saisi piilotettua kaulahuivit, lapaset ja muut talvella tarvittavat lämmikkeet. Joulun jälkeen ostin kasan vanhoja kahvisäkkejä. Säkkien oli tarkoitus päätyä aivan toiseen projektiin, mutta ompelinkin niistä säilytyspussukoita eteisen hyllyille. Aika kivoja, sanoisin.




Säkeistä irtoaa varsin paljon juuttipölyä, joten ne eivät ehkä sovi allergiaperheeseen. Askarrellessa imuri kannattaa pitää lähellä. Muuten lienee vain mielikuvitus rajana, vanhoista kahvisäkeistä voisi askarrella vaikka ja mitä. Ja löytyipä säkkien pohjalta muutamia vihreitä papujakin.

Säkit Agrimarketista, 1,20 e/ kpl. 




Psst. Vatsasekaisin Kilinkolin nyt myös Facebookissa

Sienitäytteiset raviolit



Olimme olleet apupojan kanssa ilmeisen kilttejä, sillä saimme joulupukilta ihanaisen mustan keittiöapulaisen, joka pääsi testiin jo heti samana iltana saapuessamme sukuloimasta kotiin. Ensimmäisenä vatkasin purkillisen kermaa ja heti sen jälkeen apupoika vaivasi pastataikinan. Taikinan teimme Kitchen Aidin pastakoneen oman reseptivihkosen ohjeen mukaan, mutta  eiköhän netti ole täynnä täydellisen pastataikinan ohjeita. Täytyy vähäsen opiskella ennen kuin uskallan julkaista omani.

Onnea uudelle vuodelle! – Uuden vuoden brunssimenu



Brunssin järjestäminen uuden vuoden ensimmäisen päivän kunniaksi osoittautui varmanpuoleiseksi keinoksi aloittaa vuosi tiuskimisella ja hermojen menettämisellä. Aamulla taisin vannoa, etten enää ikinä koskaan kutsu ketään brunssille. Parin tunnin hillittömän touhottamisen jälkeen hellyin vannotuksistani sen verran, että jatkossa ainakin siivoaminen ja osa kokkailuista suoritetaan tästä lähin brunssia edeltävänä päivänä. Eikä edellisyönä kukuta ja kilistellä. Paitsi tietysti vappuna.