Talvisissa pakkaspäivissä lienee parasta pataruoat. Tosin samaa mieltä taisin olla myrskyävistä syyspäivistäkin. Jopa minunlaiseni talvenvihaajan saa ulos pakkaseen ulkoilemaan, kun vastassa odottavat huumaavantuoksuinen koti ja höyryävät karitsanpotkat.
Useimmiten potkat ovat ostaessa umpijäässä, joten sulatuksenmittainen ennakointi niiden laittamisessa on tarpeen. Potkat sulavat jääkaapissa suunnilleen vuorokaudessa ja huoneenlämmössä niitä voi sulattaa vaikkapa yön yli. Pataan voi laittaa omien mieltymysten mukaan vähäsen sitä sun tätä, omaan pataan päätyy aina ainakin sipuleita, valkosipulinkynsiä ja yrttejä. Pataan tulee lisätä myös nestettä sen verran, että potkat peittyvät. Nesteeksi sopii vahva lihaliemi tai vaikkapa pullollinen olutta. Sekaan silputtu savupekoni tai parmankinkkukaan eivät ole koskaan huonontaneet makua, päinvastoin.
KARITSANPOTKAT PADASSA
Näitä tarvitset:
- karitsanpotka per syöjä (tai lampaanpotka)
- 1 rkl voita
- 2-3 sipulia
- valkosipulinkynsiä
- (porkkanaa ja muita juureksia)
- yrttejä: laakerinlehtiä, timjamia, rosmariinia
- 80 g savupekonia tai ilmakuivattua kinkkua
- ½ -1 litra nestettä (esimerkiksi osa vahvaa lihalientä ja loput vettä tai olutta)
- mustapippureita
- (suolaa)
Poista huoneenlämpöisten potkien päältä mahdolliset kalvot. Sulata voi pannulla, lisää yrttejä sekä muutama valkosipulinkynsi ja ruskista potkien pinta kevyesti joka puolelta. Nosta potkat valurautapataan ja lisää pataan sipulit, yrtit, mausteet, pekoni tai kinkku sekä mahdolliset juurekset. Huuhtele pannu nesteellä ja kaada neste pataan. Laita nestettä pataan sen verran, että potkat juuri ja juuri peittyvät. Kuumenna padassa oleva neste kiehuvaksi, peitä pata kannella ja siirrä koko komeus 150-asteiseen uuniin tai hauduta pataa liedellä. Lihasta tulee sitä mureampaa, mitä kauemmin ne saavat porista padassa. Suosittelen viittä tuntia. Uunin lämpötilaa voi laskea loppuvaiheessa.
Karitsanpotkien kaveriksi sopii mainiosti puikulaperunoista tehty muusi. Siivilöi sopiva määrä lientä ja tee siitä kastike (lisää ripaus jauhoja, tilkka konjakkia ja loraus kermaa) tai hulauta lientä lautaselle kastikkeeksi sellaisenaan.
Psst. Vatsasekaisin Kilinkolin nyt myös Facebookissa. Käy tykkäämässä!
Tällaiset ruoat on niin ihania! Pitäisi vaan olla suurempi pata, että mahtuisi kunnolla potkia kypsymään:) Tosin usein se yksi potka syöjää kohti on vähän liikaakin. Ruoanlaittovaiheessa silmät syö enemmän.
VastaaPoistaJuu, pärjää sitä pienemmälläkin määrällä kuin potka per pää, mutta ainakin apupoika oli hiihtelynsä jälkeen niin nälkäinen, että napsi poskeensa myös puolet omastani :) Eilen oli kyllä niin ihana auringonpaiste, tuntui, että porkkanatkin hehkuivat tavallista oranssimpina.
PoistaEilen oli todellakin ihana kuvausvalo. Pataa parempaa talviruokaa ei olekaan, ehkä vaihteeksi voisikin tehdä sen karitsanpotkista.
VastaaPoistaSamassa sarjassa kyllä kilpailee muutama tuhti talvikeitto. Mutta niinpä :)
PoistaNiin, ei se kyllä hääviltä kuulosta: "keskikesän ehdoton herkku on pitkään lämmitetyssä leivinuunissa kypsynyt tuhti lihapata..." Mutta pakkassää, keväthankinen ulkoilupäivä tai syksyn kylmä ja vilu, a vot!
VastaaPoistaTää on justiin näitä ruokia, että kun isket haarukan potkaan, se hajoaa atomeiksi, vai mitä? Herkkua!
Onneksi noita patoja voi hyvin mussutella pitkälle kevääseen. Ainako sun Nanna pitää mainita se sun leivinuunisi!! Ärsyttää. ;)
PoistaJa juu, aika hajoavaisia olivat potkat.
Ihanaa talvisään ruokaa. Taidan laittaa viimeistään hiihtolomalla!
VastaaPoistaHiihtolomaruokaahan tämä onkin parhaimmillaan! Koittaako kohta jo loma?
PoistaHerkullinen resepti ja kuvat on niin kivoja :) Tätä tehdään viikonloppuna.
VastaaPoistaLihaskimppuja on kiva kuvailla. ;)
PoistaMoi. Eikö sun jonku kummin tai jonku nimi oo Rita Ruususla? Oon nimittäin Ritan luokalla ja se kerto meille susta ja sun blogista!! ;)
VastaaPoista//aivan mahtava blogi!