Nieriään jemmattua korvasienimuhennosta ja olutohrattoa

Ahmija-blogi haastoi huhtikuun ruokahaasteessa muut kokkaamaan oluesta. Tarkoituksena oli siis kurkkuunkaatamisen sijaan hulauttaa olutta tai maltaita ruoan sekaan. Pohdimme tovin haasteen toteuttamistapaa: jotakin tarpeeksi keväistä pitäisi keksiä. Olutruoista kun ensimmäisenä tulevat mieleeni raskaanpuoleiset ja syksyiset lihapadat.

Oman haasteannoksemme olueksi valikoitui englantilaisen Ridgeway-panimon tamminen ja savuinen Querkus-portteri, joka on sekoitus skottilaisia viskimaltaita sekä englantilaisia vaaleita ja paahdettuja maltaita. Olut on kypsytetty vanhoissa tammitynnyreissä, jotka tuovat makuun paahteisuutta, savuisuutta ja kahvista katkeruutta.

Hulautimme kyseistä olutta sekä ohrattoon että korvasienimuhennokseen. Olut ei ehkä tuonut kumpaankaan keväistä raikkautta, mutta maistui molemmissa mukavasti. Varsinkin seuraavana päivänä maut annoksen molemmissa komponenteissa olivat tasaantuneet ja harmonisoituneet. 

Korvasienikausi on aluillaan ja kyseisiä rumiluksia noussee piakkoin monille hakkuuaukeille ja metsäpoluille. Muistathan kuitenkin, että käsittelemättömänä korvasieni on erittäin myrkyllinen ja vaatii siis kunnollisen ryöppäämisen. Itse turvauduimme Sauvon säilöttyihin kokonaisiin korvasieniin. Niissäkin hiekka narskui mukavasti hampaissa.

Nieriään jemmattu korvasienimuhennos:

Neljän hengen annokseen tarvitset:

• n. 450 g nieriää (tai vaikkapa merilohta)
• voita (annosvuokien voitelemiseen)
• suolaa
• 4 annosvuokaa

• 110 g ryöpättyjä korvasieniä
• muutama kevätsipuli varsineen
• nokare voita
• tuoretta timjamia
• 1 dl olutta
• 2 dl kuohukermaa
• 1 rkl vehnäjauhoja
• mustapippuria
• suolaa
• reilusti tuoretta silopersiljaa

Fileoi kalasta ohuita siivuja. Suolaa siivut kevyesti. Voitele annosvuoat voilla ja täytä vuokien reunat kalasiivuilla. Siivut saavat roikkua reilusti reunojen yli, sillä tarkoitus on täyttää vuoka sienimuhennoksella ja peittää päällinen lopuilla kalasiivuilla. Jätä siis muutama siivu peittämistä varten.

Valmista sienimuhennos: poista timjaminoksista varret ja paista lehtiä voissa. Silppua sipulit ja lisää ne kuullottumaan pannulle. Huuhtele ja silppua korvasienet ja lisää ne sipuleiden sekaan. Hulauta joukkoon olutta, rouhi mustapippuria ja anna hautua. Lisää kermaa ja suurusta vehnäjauholla. Hauduta vielä tovi ja lopuksi silppua joukkoon runsaasti silopersiljaa ja lisää tarvittaessa suolaa.

Täytä kalafileillä vuoratut vuoat sienimuhennoksella ja peitä kipot lopuilla kalasiivuilla. Paista 225-asteisessa uunissa 10-12 minuuttia.  Anna vetäytyä hetki. Pyöräytä veitsellä vuoan reunat, jotta kalajemma  saa kumottua vuoasta helpommin.

Olutohratto:

• 2 salottisipulia
• 2-3 valkosipulinkynttä
• loraus oliiviöljyä
• tuoretta timjamia ja meiramia
• 3,5 dl ohrahelmiä
• 2,5 dl olutta
• 1 litra kuumaa kasvislientä
• suolaa ja mustapippuria myllystä
• 30 g voita
• 30 g parmesanjuustoa
• silopersiljaa

Lorauta kattilan pohjalle reilusti oliiviöljyä. Silppua sipulit ja kuullota niitä sekä yrttejä öljyssä. Lisää ohrahelmet ja kuullota uusi tovi varsin kovalla lämmöllä. Hulauta joukkoon puolisentoista desiä olutta ja sekoittele kunnes neste on imeytynyt ja toista sama loppuoluella. Vähennä levyn lämpöä ja lisäile kuumaa kasvislientä kauhallinen kerrallaan edellisen imeydyttyä ohrahelmiin. Mausta suolalla ja pippurilla ja sekoittele kunnes ohratto on lähes kypsää. Käännä virta pois levystä, lisää vielä tilkka kasvislientä, hienonnettu parmesanjuusto ja voi. Sekoita ja anna hautua kannen alla muutama minuutti. Silppua ohraton päälle runsaasti tuoretta silopersiljaa. 

Aamumysli pannulla

Vaniljaisen aamiaisjogurtin kaveriksi tein mysliä. Vapaapäivän pieniä iloja. Samalla ohjeella voi tehdä isomman myslisatsin uunissa ja säilöä purkkiin, mutta keittiön täyttävä tuoksu saa hyvälle tuulelle. Ainesosia voi soveltaa sen mukaan, mitä kaapista löytyy. Tästä määrästä riittää kahdelle. 

Näitä tarvitset:

• 1 ½  dl hiutaleita, leseitä ja rouheita 
•  ½ dl erilaisia siemeniä (kurpitsan, auringonkukan, seesamin, pellavan yms.)
• 1 rkl kuivattuja kookoslastuja (tai -hiutaleita)
• 1 rkl rouhittuja ja kokonaisia pähkinöitä
•  1 tl fariinisokeria
•  2 rkl (juoksevaa) hunajaa
•  2 rkl vettä
•  2-3 rkl kuivattuja hedelmiä (karpaloita, mansikoita, omenoita, rusinoita)

Rouhi pähkinät ja paahda niitä siemenien kanssa kuivalla pannulla. Lisää hiutaleet, leseet ja rouheet sekä hunaja, fariinisokeri ja tilkka vettä. Pyörittele hetki ja lisää kuivatut hedelmät. Anna jäähtyä. Jos käytät jääkuivattuja mansikkalastuja (jotka ovat aivan loistavia), lisää ne vasta jäähtyneeseen seokseen. 

Vaniljainen aamiaisjogurtti

Joku stand up -koomikko joskus muinoin väänsi vitsiä maustamattomasta jogurtista. Ihmetteli miten on mahdollista, että maustamattoman jogurttipurnukan hinta on kaksin- ellei kolminkertainen verrattuna sokerilla ja marjaesansseilla maustettuihin. Hän pohdiskelikin, että jospa torilla kaataisi maustamatonta jogurttia mansikoiden ja muiden marjojen päälle, niin alentaisiko se automaattisesti marjojen hintaa.

Jos kuluttaa yhtä suurella innolla maustamatonta jogurttia kuin minä, voi sen tehdä itsekin. Jogurtista tuli aika rakeista, mutta varsin maistuvaa. Vanilja maustoi jogurttia mukavasti. 

Näitä tarvitset:

• 1 litra kevyt- tai täysmaitoa
• purkillinen bulgarianjugurttia (tai desi turkkilaista/kreikkalaista jogurttia)
• vaniljatanko
• (1-2 rkl maitojauhetta)

Halkaise vaniljatanko ja rapsuta siemenet maidon joukkoon paksupohjaiseen kattilaan, laita myös tanko kattilaan. Kiehauta maito ja jäähdytä noin 45-asteiseksi (Lihapaistomittari on tässä oiva väline, jos mittari on hukassa, onnistuu lämpötilan arvioiminen näppituntumallakin). Ongi vaniljatanko kattilasta ja vispaa jogurtti ja mahdollinen maitojauhe maidon joukkoon. Maitojauhe tekee jogurtista hieman paksumpaa. Jaa jogurtti puhtaisiin ja steriileihin lasipurkkeihin (itse kääräisin purnukat sanomalehteen ja pidin niitä tovin 100-asteisessa uunissa). Anna purnukoiden seistä lämpimässä paikassa ja siirrä ne uuniin lämpötilan laskettua 50 asteeseen. Anna jogurtin tekeytyä nelisen tuntia 50 asteessa. Itse laitoin purnukat uuniin ilman kantta ja puolivälissä kietaisin leivinpaperinpalan purkinsuulle. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi ja siirrä jogurttitönikät jääkaappiin. Jogurtti säilyy jääkaapissa noin viikon, ellei tule syödyksi ennen sitä.

Jauheliha-linssisoppa

Eipä ole mitään gourmetruokaa, mutta tämä helppo ja nopea tomaattinen jauhelihalinssikeitto oli varsin maukasta, eikä vaatinut kauppareissua – siis kelpolounas. Reseptiä on helppo muunnella omaan makuun sopivaksi, jauhelihakin on helppo korvata soijarouheella (tai jättää kokonaan pois), jolloin keitosta saa kasvisversion. Ja kaikki ainesosat on helppo löytää lähikaupasta jos jotakin kotoa uupuu. Punaiset linssit kypsyvät vihreitä ja ruskeita rivakammin, joten niitä ei tarvitse liottaa. (Liota linssipaketin ohjeen mukaan, jos käytät muita kuin punaisia tai haluat nopeuttaa keittoaikaa.)

Tavallaan hassua, että linssit tunnutaan leimattavan pelkäksi kasvispöperöksi. Harvemmin törmää resepteihin, joissa linssejä käytetään vaikkapa kalan tai lihan kaverina. Vai olenko aivan väärässä?

(4 annosta)

Näitä tarvitset:

• 300 g naudan (luomu)jauhelihaa
• (chili)öljyä paistamiseen
•  iso keltasipuli
• 2 valkosipulinkynttä
•  n. 6 sentin pala tuoretta punaista chiliä (sovella määrää chilin voimakkuuden mukaan)
• puolikas paprika
• porkkana
• pala valkokaalia
•  lime
•  2 dl punaisia linssejä (itse käytin vihreitä ja liotin niitä puolisen tuntia ennen lisäämistä)
•  2 dl kasvislientä (tai tilkka kasvisfondia + vettä)
•  2 dl vettä
•  200 g paseerattua tomaattia
•  mustapippuria myllystä
•  tuoretta korianteria
•  turkkilaista jogurttia tai smetanaa

Ruskista jauheliha chiliöljyssä kattilassa. Silppua sipulit, chili ja paprika ja lisää kattilaan. Raasta porkkana, silppua kaali ja lisää ne pataan porisemaan. Lisää linssit, kasvisliemi  sekä sopivasti vettä sipuleiden pehmennyttyä sekä paseerattu tomaatti. Raasta joukkoon limenkuorta ja purista sitruksesta tilkka mehua.  Anna keiton porista kymmenisen minuuttia kunnes linssit ovat pehmenneet. Silppua valmiin keiton päälle runsaasti tuoretta korianteria ja lusikallinen smetanaa tai turkkilaista jogurttia.

Artisokkaa ja sitruunavoisulaa

Olen niin monesti ihastellut artisokkakaunokaisia, että päätin napata yhden mukaani torireissulta. En ollut aiemmin valmistanut mitään tuoreesta artisokasta, joten jouduin tekemään pienimuotoista tutkimusta eri valmistusvaihtoehdoista (tarpeeksi yksinkertaisista tilapäiskeittiöni huomioon ottaen) ja päädyin keittämään kukinnon ja syömään sen sitruunaisen voisulan kanssa. Tämä on siis ilmeisen perinteinen tapa valmistaa latva-artisokka ja sopii näpertäjälle tai vaikkapa rapujuhlien rapurajoitteiselle juhlijalle. Noh, ei ollut ehkä paras vaihtoehto lounaaksi, mutta oli kyllä niin maistuvaa, että ehdottomasti rohkenen kokeilla artisokkia uudemmankin kerran.

En aluksi ollut ihan varma raaskiako heittää kaunokaista pataan porisemaan, mutta kenties tämä kaunistaa myös syöjäänsä.

Annos yhdelle:     

•  reilu litra vettä
• 1 rkl suolaa
• valkosipulinkynsi
• sitruuna
• rosmariininoksa
• 1 rkl voita
• parmesanjuustoa

Useimmissa artisokkaohjeissa kehotetaan irrottamaan varsi kiertämällä ja varren alta mahdollisesti paljastuvat karvaiset osat pitäisi nyppiä pois. Kiersin ja väänsin, mutta en onnistunut saamaan vartta poikki. Lopulta käytin veistä.  Huuhtelin kukinnon ja leikkasin saksilla lehtien kärjet. Kiehautin reilun litran vettä, sekaan laitoin reilusti suolaa, kokonaisen valkosipulinkynnen, rosmariininoksan, muutaman sitruunaviipaleen, puolikkaan sitruunan mehun ja artisokan.  Artisokkaa suositellaan keitettäväksi kukinto alaspäin, mutta minulla se pyörähteli kattilassa milloin mihinkin suuntaan. Keittoaika on 30-60 minuuttia kunnes kukinto on avautunut ja lehdet ovat pehmeitä: keitin kolmisen varttia ja se oli ehkä hieman liikaa, kukinto hajosi nimitäin nostettaessa lautaselle.

Sulatin voin ja raastoin joukkoon sitruunankuorta ja parmesanjuustoa. Taisin puristaa vähän sitruunamehuakin joukkoon. Dippailin lehtiä voiseokseen ja söin ne yksi kerrallaan. Tai siis lehden tyvi kastetaan voiseokseen ja hampailla vedetään pehmeä osa lehden sisältä. Lehtien alta löytyy sydän, josta poistetaan kitkerä parta (?) ja syödään viimeiseksi lopun voin kanssa. Oli kyllä älyttömän hyvää.