Helsingin paras ukrainalainen

Vietin eilen hyvän tovin atk-tietokoneella istuen ja etsiskellen tietoa puolalaisesta ja ukrainalaisesta ruokakulttuurista,  kunnes yhtäkkiä nälkä vatsassa kurnien tajusin, että lähestulkoon vieressämme on varmasti Helsingin paras ukrainalainen ravintola. Hahaa! Ravintola Pelmenit tuli kovinkin tutuksi viime kesänä, jolloin remontoimme uutta kotiamme. Ravintolasta saa konstailematonta slaavilaista kotiruokaa, jonka avulla jaksoi vähän pidemmänkin päivän remppatyömaalla. Lisäksi ravintolaan saattoi poiketa, vaikka kampauksen seasta pilkisti sahanpurua ja farmareiden lahkeessa komeili maalinräiskeitä.

Siinä, missä ravintola oli ennen auki lähes joka päivä iltamyöhään, ovat aukioloajat muuttuneet, ja ravintolan ovet sulkeutuvat nykyään arkisin jo viideltä. Onneksi sentään perjantaista sunnuntaihin paikka on auki iltakymmeneen. Työn ulkopuolinen elämä sallittaneen myös ravintolayrittäjälle, mutta juurikin arki-illat olisivat otollisinta aikaa poiketa kaalikääryleelle tai höyryävälle borsts-keitolle. Perjantai-iltaisin ja viikonloppuisin on kiva kokkailla rauhassa kotona tai ulkoistaa syöminen astetta fiinimpään raflaan.

Joku voisi kuvailla Pelmeneiden sisustusta kotoisaksi. Minä olen onnellinen, ettei kodissani näytä alkuunkaan samalta. Valkosipuliletit, värikkäät kankaat ja posliinilautaset seinillä sekä vuosia vanhat joulukortit – hylkeennahkaa unohtamatta – tekevät paikan miljööstä kuitenkin mukavan leppoisan, ja ympäristöä on hauska tutkailla ruokia odotellessa. Yleensä ruoka-annoksia ei tosin tarvitse kauaa varttua. Ruokailu on muutenkin Pelmeneissä mukavan joutuisaa: ruokalista on kirjattu tiskin viereen liitutaululle, tilaus tehdään tiskillä ja lasku maksetaan ruokailun jälkeen. Viiniä tahi vodkaa ei paikasta saa, mutta olutvalikoima on ihan passeli.

Perjantai-iltana poiketessamme ravintolaan, oli paikka mukavan täysi ja ravintolasalissa kävi  monenkielinen puheensorina. Televisiosta raikaa yleensä venäjänkielinen draama, mutta eilen sieltä tuli avausottelun toinen puolisko, juuri kuten olimme suunnitelleetkin. Tilaan Pelmeneossä melkein järjestelmällisesti joko kalatäytteisiä ohukaisia tai kaalikääryleitä. Tällä kertaa meinasin tehdä poikkeuksen ja ottaa saslikia, mutta sen valmistaminen olisi kuulemma kestänyt reilut 20 minuuttia, joten päädyin vakkariohukaisiin, jotka tarjoillaan mainion punaisen tahnan ja smetanan kera. Apupojan suosikki on kasakan jauhelihapihvit. Ehkä ensi visiitillä pitää uskaltautua kokeilemaan jotakin  uutta, ettei nyt aivan tapoihimme kangistuta.

Ravintola Pelmenit

Kustaankatu 7, (Harju/ Helsinki)

Avoinna ma-to 11-17, pe-su 11-22