Sisällön tarjoaa Blogger.

Maailman paras tomaattikatkarapukeitto



Siippani, joka kutsuu itseään keittiöorjakseni, hääräsi jokunen päivä sitten keittiössä missiona lounaanvalmistus. Lopputuloksena oli hyväntuoksuinen keittiö ja kattilallinen höyryävää katkaraputomaattikeittoa. Pirullisena puolisona hän kauhaisi eteeni kipollisen tuota hyväntuoksuista soppaa ja antoi tehtäväkseni masterchefin finaali mielessään keksiä keiton ainesosat. Keittoon käytettyjä raaka-aineita oli kuulemma 22, tosin yhden hän loppujen lopuksi oli itsekin tainnut unohtaa tai kuvitella. Itse tipahdin jo neljännen ainesosan kohdalla, sillä piruvie menin ehdottamaan muistaakseni vermuttia tai hummerifondia. Sain kuitenkin jatkaa ja keksin lopulta kaikki raaka-aineet punaviinietikkaa ja basilikaa lukuun ottamatta. Ainekset ovat siis sattumanvaraisessa järjestyksessä, ja tarkoista määristä minulla ei ole hajuakaan. Mutta oli ehdottomasti parasta koskaan syömääni tomaattipohjaista keittoa – ja minä jos kuka olen intohimoinen tomskufani. Rakas siippani pyysi huomauttamaan, että saatoin muutaman kerran pyörähtää keittiössä vaklaamassa hänen keittotouhujaan, kuitenkin täysin tietämättömänä tulevasta perusasioiden testistä. 



Keitosta löytyi siis seuraavat raaka-aineet:
  • katkarapuja
  • chiliä
  • perunaa
  • shalottisipulia
  • valkosipulia
  • kermaa
  • paseerattua tomaattia
  • vettä
  • (hiivauutteinen) kasvisliemikuutio
  • mustapippuria
  • timjamia
  • voita
  • limemehua
  • silopersiljaa
  • hunajaa
  • suolaa
  • meiramia
  • chiliöljyä
  • kuivattuja laakerinlehtiä
  • punaviinietikkaa
  • basilikaa

Siippasellani on uusi muru, eli japanilainen santoku-veitsi Kai Shun, joka toi ainesosien arvaamiseen aivan uuden ulottuvuuden. Nimittäin sen verran pieniksi oli onnistunut silppuamaan kaiken, sillä silppuaminen oli kuulemma "vain niin siistii". Emme siis tarvinne tästedes enää blenderiä. 

5 kommenttia

  1. Tuo Master Chef makutesti on okeasti tosi hauska idea. Taidan järjestää samanlaisen testin Madam Letulle. Se on ässä huomaamaan makuja.

    Yksi kysymys: Mikä on hiivauutteinen kasvisliemikuutio?

    VastaaPoista
  2. Ei kun joo, se hiivautte olikin vitsi, en pöllö tajunnut heti. Nämä lisäaineet ja aromivahventeet on mulle ihan hepreaa, enkä ollut koskaan aiemmin kuullutkaan hiivauutteesta.

    VastaaPoista
  3. Yllättävän hankalaa on kyllä keksiä makuja, me nyt olimme valmistaneet samantyyppistä keittoa monta kertaa aiemmin, ja silti piti haistella ja maistella tarkkaan, jotta raaka-aineita keksi.

    Hiivauute on ilmeisesti jonkinlainen synonyymi arominvahventeelle. Mulle liemienkeittäminen on jotenkin venynyt ikuisuusprojekti... ja joskus kun niitä on tullut keiteltyä ja pakasteltua, niin jotenkin ovat pakkaseen unohtuneet...

    VastaaPoista
  4. Jos laittaisi vielä siteen silmille ja ilman mitään ennakkotietoa mitä on tarjolla... Voisi olla aika vaikea makutesti.

    Japanilaisessa ruokakulttuurissa ruoan ulkonäkö on yhtä tärkeää kuin sen maku. Aluksi se tuntui älyttömältä näkemykseltä, pitäähän maun olla tärkein, ajattelin. Vaan en tiedä, ehkä siinä näkemyksessä on syvempää viisautta.

    Valmisliemissä Puljonki tekee mielestäni hyviä, (tosin hiivauutetta ei taida olla=:
    www.puljonki.fi

    VastaaPoista
  5. Muailmallahan on niitä "pimeitä ravintoloita", joissa ollaan ja syödään siis pilkkopimeässä. Kuvittelisin, että se kyllä tappaisi puolet nautinnosta, ainakin vaikeuttaisi jossain määrin seurustelua (ja viininnautiskelua).

    Puljongin tuotteet ovat kyllä jokseenkin tuttuja, eiköhän tuo hiivauutettomuus ole ihan vain plussaa :)

    VastaaPoista