Marjasadon säilömisessä on
kaksi ärsyttävää asiaa: pakastintilan rajallisuus sekä marjojen putsaaminen. Ainakin
mustikka- ja puolukkasadon putsaamiseen on kuitenkin olemassa näppärä apuri.
Olen mitä ilmeisimmin tullut vanhaksi, sillä nykyään kyykin mielelläni
metsässä marjoja tai sieniä keräillen. Ennen en olisi ryhtynyt moiseen edes
väkipakolla, vaikkakin metsän antimia olen aina mielelläni syönyt. Silti marja-
tai sienisaaliin putsaaminen ei ole vuosien varrella muuttunut yhtään
mielekkäämmäksi hommaksi.
Olen ollut kuulevinani ihmisten voivotteluja kesän huonohkosta
mustikkasadosta. Toisaalta olen kuullut kesää kehuttavan parhaaksi
lakkavuodeksi sitten 80-luvun. Omiin empiirisiin havaintoihini perustaen
tuomitsen nämä kaikki huhut ja uumoilut totaalisen vääriksi. Kolme sotkamolaista
suota tarvottuani ja 14 löytämääni marjaa myöhemmin en ole valmis yhtymään ylistyksiin
mahtavasta lakkavuodesta. Sen sijaan ainakin omilla mustikka-apajillani on
marjaa ollut lähes viime vuoden veroisesti. Lopputuloksena oma ja pari muutakin
pakastinta alkaa pahaenteisesti pursuilla liitoksistaan – ja nythän eletään
vasta elokuun ja sadonkorjuun alkua!
 |
| Uskokokoon ken tahtoo, mutta näiden surkeiden, puoliksi kuivuneiden marjojen lisäksi löysin myös seitsemän täydellistä, mehevää ja maukasta lakkaa. |
Vaatimaton lakkasaaliini oli varsin helppo putsata – pistelin marjat
suoraan poskeeni. Sen sijaan keräämiemme mustikoiden putsaamisessa olisin päästellyt
yhden jos toisenkin voimasanan ilman viime kesänä hankkimaamme, jonkun ihanan
insinöörin älynväläystä, eli imuriin kiinnitettävää marjaputsaria.
Marjaputsarin toimintalogiikka on simppeli. Muoviset osat kiinnitetään
toisiinsa ja koko hökötys kiinnitetään pöytälevyyn. Putken päähän kiinnitetään
imurin letku ja toisen pään alle asetetaan iso kulho tai vati. Marjat kipataan
vähän kerrallaan suppiloon, ja imuri imaisee sisäänsä marjojen seassa olevat
roskat: lehdet, havunneulaset sun
muut. Sopiva imuteho löytyy pudottamalla suppiloon ensiksi esimerkiksi kymmenen
marjaa ja muutama roska ja laskemalla, kuinka monta marjaa putoaa vadin
pohjalle. Putsausoperaatio sujuu vikkelästi kaksin toisen kaataessa marjoja
suppiloon, ja toisen nyppiessä vatiin mahdollisesti pudonneet yksittäiset roskat
putsattujen marjojen seasta. Kymmenen mustikkalitran putsausoperaatioon ei kulu
varttia kauempaa – vaikka marjat olisivat kosteita tai poimisi Apupojan malliin marjojen sekaan puoli metsää.
Marjaputsari sopii hyvin mustikoiden sekä puolukoiden putsaamiseen.
Itselläni ei ole kokemusta muiden marjojen putsaamisesta kyseisellä laitteella. Pitkähkön metsästysoperaation tuloksena marjaputsari löytyi viime kesänä Hong Kong
-tavaratalosta.
Nyt vain tarvitaan insinööri, joka keksii sieniputsarin.
Asiasanat: miten putsata mustikat, miten putsata puolukat, mustikoiden putsaaminen, marjojen putsaus, mustikka putsaus imuri
Lakkasato oli kyllä ainakin Pohjanmaan suunnalla huikean hieno - itse en ole montaa kertaa lakkoja poiminut, mutta paikkoja näyttäneen 83-vuotiaan herrasmiehen mukaan tosiaan oli paras lakkasato sitten 80-luvun lopun. Veikkaan, että olit vain myöhässä, sillä me olimme marjoja keräämässä jo kolme-neljä viikkoa sitten ja silloin osa alkoi jo olla huonoja. Eli kausi on varmaankin lakkojen osalta jo ohi. Hieno tuo putsari! Jaksaisikohan sitä itse vielä mennä marjaan? Sieneen nyt tottakai ainakin!
VastaaPoistaMe "kävimme" lakassa heinäkuun alkupuoliskolla, mutta ilmeisesti Kainuussa halla oli vienyt lakat. Ilmeisesti Pohjois-Karjalassa oli ollut myös ihan mieletön lakkasato. :) Ihanaa, että sait herrasmiehen näyttämään lakka-apajansa. :)
PoistaAikasen ovela putsausmasiina.
VastaaPoistaKyllä vain! Nopeuttaa putsaamista ihan älyttömästi, vaikkeivät saaliimme olekaan ollut mitään valtavan suuria.
PoistaNo johan on! tätä olisi tarvittu tänä kesänä, kun itsekin saavutin sen iän että metsässä pelmuaminen marjojen perässä alkoi kiinnostaa :D me kävimme hakemassa toisen mökin lähistöltä mustikat ja äidin mökilta marjat pensaasta. Seuraavaksi sitten sienien kimppuun!
VastaaPoistaMe ollaan saatu jo aika hyvä kanttarellisaalis. Vielä tekisi mieli mennä mustikkaan, mutta pakastin kyllä pursuaa liitoksistaan, ja jääkaappikin on tupaten täynnä hillopurnukoita....
PoistaOho, onpas hauska putsari. Joo, minäkin odotan sieniputsaria :)
VastaaPoistaVarsinkin suppilovahveroiden putsaamiseen tuntuu menevän aina enemmän aikaa kuin itse keräämiseen. Toisaalta sienistä irtoaa roskat suht kätevästi jos ne kuivattaa.
PoistaHahaa, isäni on selvästi ollut nuorempana sielultaan insinööri, koska meillä oli lapsena vanhasta imurista itse kyhätty samanoloinen laite. Kätevä on.
VastaaPoistaOih, mä arvostan aina suuresti kaikkia neroja itsetehtyjä härveleitä. :)
PoistaPölypussi on hyvä muistaa vaihtaa. Vanhempani onnistuivat homehduttamaan koko imurin, kun pussi jäi vaihtamatta.
VastaaPoistaAh totta, tuon olisi voinut lisätä tekstiinkin. Itse asiassa meiltäkin unohtui viime vuonna syksyn lopuksi vaihtaa pölypussi. Onneksi marjat vain kuivahtivat imuriin, eivätkä homehtuneet.
PoistaHei, olen putsannut kantarelleja ja suppiksia upottamalla ne veteen. Eli kannoista veitsellä mullat irti, jos ei sitä jo metsässä tee, ja sitten sienet ämpäriin ja vettä päälle. Kädellä kun painaa kevyesti sieniä alaspäin ja hellästi liikuttelee, niin roskat nousee vedenn pinnalle ja kun veden kaataa pois, niin sienet on puhtaat. Sitten kuivattelen ne pyyhkeen päällä jatkokäsittelyä varten. Järkeilin, että kyllähän metsässäkin sataa, niin ei ne pienestä vesimäärästä miksikään mene :) t:Eeva
VastaaPoistaHei Eeva, kiva kun kommentoit. Tuota voisikin kokeilla ainakin sellaisiin sieniin, jotka käyttää heti. Suppilovahverot yleensä kuivaan talvea varten, joten niitä ei ehkä mielellään ensin kastelisi, kun sitten kuivatus on (ehkä?) hankalampaa. Sienien putsaamisessa kyllä auttaa sekin, että metsässä on hyvä sieniveitsi mukana ja siellä jo katkasee kannat irti ja pyyhkäisee sienistä suurimmat roskat.
PoistaMinä olenkin miettinyt aina, että toimiiko tuo systeemi, hyvä kuulla että toimii. Minun vakipaikalla kasvaa puolukka mustikan joukossa, ja tuntuu että ison aika perkaamisesta menee mustikoiden ja puolukoiden erottamiseen. Pitäisi kehittää vielä väriin perustava erottelusysteemi ;D
VastaaPoistaMekin kerättiin viimeksi sellaisesta paikasta, jossa oli paljon puolukkaa seassa, ja varvut olivat muutenkin niin matalia, että väistämättä joukkoon päätyi paljon puolukanraakileita. Valitettavasti ne joutuu ihan käsipelillä poistamaan seasta. :) Ehkä joku nero on jo keksinyt tuollaisen värierottelusysteemin. :)
PoistaMinulla on tuo samainen putsari, ja hyvin toimii. Tosin toimi paremmin entisellä imurivainaalla, sillä siinä oli tehonsäädin. Nyt tällä pussittomalla avarussaluksen näköisellä imutehon säätö onkin vähän hankalampi homma.
VastaaPoistaSiinä liittimessähän, johon imuri kiinnitetään (siis se putsarin hieman kartionmallinen liitin) on reiät, joista imutehoa voi myös säätää – oletko kokeillut säätää sitä?
PoistaOnpas kätsyn näköinen laite.
VastaaPoistaMinä en itse ole mustikkametsään ehtinyt, mutta äitini mukaan mustikkasatoa ei mökiltä pahemmin ole tänä vuonna saanutkaan. Kuivuivat kuulemma kaikki metsään, kun ei yhtään satanut.
Meidän paikassa mustikkaa tosiaan oli runsaasti, mutta tiedä sitten jospa siellä olisikin sopivasti satanut tai maaperä olisi muuten vain kosteampaa. Luulen, että torille ehtii vielä hyvin marjaan. :)
PoistaNo mutta sehän on Teho-Marjaana! Oiva peli! Äitin ja isän käytössä moinen vehje on ollut ainakin 20 vuotta ja joka vuosi sitä kiitellään.
VastaaPoistaOnko Teho-Marjaana siis tämän kaverin virallinen vai lempinimi? Tosi teho hän kyllä on :)
PoistaKaikkea muuta poimin ihan mielelläni, mutta lakkusuolle en lähde. Pentuna lakkareissuja tuli nähtyä ihan riittävästi. Kilometri kävelyä jokaista marjaa kohti. Pommikoneen kokoiset paarmaan surraa ympärillä ja mäkärät kaivautuu hyttyshatunkin alle. Ei koskaan enää.
VastaaPoistaMeillä oli kotona tollanen marjanputsari jo 80-luvulla. Ihmeen pitkään menikin ennenkuin niitä rupes saamaan kaupois. Iskä hitsas sen ite.
Mustikat poimin mökin pihalta ja putsasin käsin. Selkä ei kestä poimurin heiluttelua kovin pitkään. Puolen ämpärin jälkeen istuin siivoamaan marjat. Sillä tahdilla siivosin mättäiköt 4 päivässä. Paria ämpäriä enempää pakastimeen ei ois mahtunutkaan.
Mun mielestä tänä vuonna on ollut tosi hyvä mustikkavuosi. Ilmeisesti marjan määrä ja laatu on täysin paikkasidonnaista.
Sait kyllä kuulostamaan lakkojen poiminnan siltä, että ihan tyytyväisenä haen jatkossakin omat lakkani torilta ja pulitan niistä Helsingin hintoja. :)
PoistaNäinköhän viime päivien sateet ovat tuhonneet täysin loput mustikat? Vai vieläköhän niitä saisi...
Jyväskylässä ainakin riittää täysin priimaa mustikkaa niin paljon kuin viittis kerätä.
PoistaHillanpoiminnasta sais kyllä oikeasti kunnon horror-leffan :D Listasta puuttui vielä hirveät rakot hiertävät kumpparit ja kaatosade.
Mä en ole koskaan oppinut pitämään hillaa minään ihmeellisenä herkkuna. Syöhän sitä ihan mielellään kuten kaikkia marjoja, mutta vaivaan/hintaan nähden aivan täysin yliarvostettu marja.
Näinköhän kauhuleffa hillasuosta olisi kuumaa kamaa maailmalla? Ehkä pitäisi vinkata Suomen brändityöryhmälle... :)
PoistaKuullut olen tuosta putsarista, mutten koskaan nähnyt. Kuulostaa kyllä nerokkaalta välineeltä.
VastaaPoistaOn kyllä tosi kätevä kaveri! Tämän jälkeen käsin putsaaminen tuntuu vain vieläkin ankeammalta.
PoistaKätevää, must say. :) Nyt kun vielä ehtis elämässään sinne marjametsään.
VastaaPoistaOnneksi tarvittaessa marjat saa toriltakin :)
Poista