Hesari kirjoitti 29.5.2011 kotikanalainnostuksen vallanneen varsinkin Britannian, ja artikkelin koekanatestaaja, kirjailija Mari Mörö suositteli hyötyaskaretta varsinkin lapsiperheille. Kanoja on leppoista hoitaa, eivätkä ne vaadi hirmuista vaivaa.
Minullapa oli yhtenä kesänä ikioma kesäkana! Ikää minulla taisi olla kolme, ja sisareni (silloin 5 vee) mielestä touhu oli sen verran tylsää, että sain hoitaa myös hänen kanansa. Kotkottajien nimet olivat Kukkakaali ja Hajuherne. (Taisi olla samaa aikakautta, jolloin ravintola Vatsasekaisin Kilinkolinkin sai alkunsa.) Muistan heränneeni joka aamu velvollisuus painaen: hain muutaman kourallisen jyviä ja yöpaitulin helmat hulmuten kipitin kanalaan, joka oli rakennettu talon sokkeliin, maakellarin viereen. Muistan irvistelleeni kellarin rappusilla lymyilleille sammakoille. Aamupuhteenani oli ruokkia kanat sekä kerätä joka-aamuiset kaksi munaa. Kanoille oli rakennettu pesät, joihin muniminen kaiken järjen mukaan olisi pitänyt tapahtua, mutta ainoastaan toinen kotkottajista muni pesäänsä. Toinen taas kävi tarpeillaan pesässä ja yritti piilottaa munan joka päivä eri paikkaan. Yleensä onnistuin löytämään toisenkin munan ilman päälleastumista. Taisin kyllä olla koko kesän varsin kanankakanhajuinen.
Kerran kanat pääsivät karkuun, ja puolen päivän verran niitä ajettiin takaa koko suvun voimin. Ehtivät sinä päivänä nauttia hetkellisestä vapaudestaan ja kuopsuttaa useamman kukkapenkin.
Jokapäiväisten munien keltuaiset olivat kirkkaan oransseja ja ihastuttavan maukkaita. Monissa oli kaksi keltuaista. Lettutaikinakin oli ihan keltaista.
Kanat olivat kesäpaikkamme läheisestä kanalasta, jonne taisimme palauttaa ne syksyn tultua. Olisin mököttänyt varmasti koko seuraavan vuoden, jos Kukkakaalini olisi heitetty pataan. Mutta verrattuna vaikka kesäkissaan, on kesäkanasta helppo päästä eroon laittamalla se lihoiksi.
Luin tuon saman artikkelin ja olishan se aika kutkuttavaa, jos tuossa meidänkin takapihalla tepastelisi pari kanasta. En tiedä, olisiko naapurit niin kovin ihastuneita. Kesäpaikkaamme haaveilin kesälampaista, sellainen 3-5 olisi kiva. Mutta ne olisi sitten aika sitovia...
VastaaPoistaMietin kanssa samaa kuin Tusla, että kyllä olisi tuo rivitalonaapurusto ihmeissään, kun laittaisin kanalan takapihalle. Kainuun harmaat olisivat kanssa kivoja...
VastaaPoistaMikähän siinä on, että niistä munista tulee parempia ja isompia. Olisikohan kyse siitä että ovat maatiaskanoja. Meilläpäin tuosta yhdestä paikallisesta lähikaupasta saa irtomunia, jotka on kanssa sellaisia isompia ja joissa on usein kaksi keltuaista sisällä. Ne tulee jostain Lopelta sinne myyntiin ja ovat oikein hyviä munia.
Meidän naapurilla oli aikoinaan kesäkanoja, ja ainakin me kaikki lapsinaapurit olimme asiasta kovin innoissamme! ;D
VastaaPoistaKiva blogi, löysin tänne vastikään :)
Eivät ne kanat muistaakseni niin hirmuisesti meteliä pitäneet. Naapurisopu (ja myös omat hermot) kyllä varmasti olisi koetuksella, jos kotkottajien kaveriksi ottaisi kukon. :)
VastaaPoistaBlogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistafind this
VastaaPoistamy web blog filing bankruptcy in florida
My web-site - bankruptcy attorney jacksonville florida
Tää kanailmiön leviäminen kyllä jaksaa huvittaa minua! Minäkin kuulun näihin joilla on ollut pikkulikkana kanoja (ja kukko myös, sylikesy) ja silloin se oli muista lähinnä huvittavaa, ostaa nyt lemmikiksi kanoja, mutta nyt siitä on tullut muotia! Olimme edelläkävijöitä! :D
VastaaPoista