Sisällön tarjoaa Blogger.

ROPSU ELI POHOJALAINEN PANNUKAKKU


Ropsu, eli tavanomaisemmin pannukakku, paistetaan valurautapannussa voita säästämättä. Ainakin Apupojan mummin mukaan. 


Apupojan – ja erityisestsi Apupojan isän – tavattuani on sanavarastoni laajentunut huimasti. Edelleen Apupojan kotikonnuilla Pohojanmaalla käydessäni täytyy toisinaan pyöritellä silmiä ja korvia, mutta nykyään sentään tiedän, mitä kurkoone, köppääne, häjy, juluppi, kärmes sekä ropsu tarkoittavat. Kurkoosia on lennellyt tuulilasiin tänä kesänä varsin vähän, ja Apupojan mummi tuppasi pakata kotopuolessa pistäytyville tyttärenpojilleen aina ropsua junamatkalle evääksi. 

Pohjanmaalla käydessämme on tapanamme aina poiketa Jalasjärvellä sijaitsevassa Juustoportin myymälässä ja kahvilassa maistelemassa pohjalaisen meijerin juustoja. Alun perin leipäjuustoja valmistanut juustotalo on vuosikymmenten varrella laajentunut hurjasti, ja nyt Juustoportin valikoimassa on monipuolisesti erilaisia meijerituotteita. Bongasin Juustoportin uudet Vapaan lehmän maitotuotteet kaupan kylmähyllystä puolisen vuotta sitten, ja siitä lähtien sitä on luomumaidon rinnalla kannettu kaupasta kotiin. 


Vapaat lehmät eivät elä villinä ja vapaina kuin pellossa konsanaan, mutta saavat liikkua vapaasti pihatossa ja saavat apilaa syödäkseen. Maitotilat ovat myös sitoutuneet eläinten hyvinvoinnin kehittämiseen. Juustoportin sivuilta löytyy lisää tietoa Vapaan lehmän tuotteista.

Useampi Blogiringin bloggaaja on kesän aikana kehitellyt reseptejä Vapaan lehmän maitotuotteista. Muun muassa Lotta pyöräytti maapähkinävoijäätelöä, ja Chez Jasu mustikkapannacottaa. Minä puolestaan päätin pysyä pohojalaislehmien kotikonnuilla ja tehdä toisinnon Apupojan monesti puhumastaan lapsuuden herkusta, ropsusta. Ja ilmeisen hyvin onnistuin, sillä sohvannurkasta kuului ropsun valmistuttua tyytyväistä hyminää. 

ROPSU ELI POHJALAINEN PANNUKAKKU (2 valurautapannullista)

  • 5 dl Juustoportin Vapaan lehmän täysmaitoa
  • 2 kananmunaa
  • 3 dl vehnäjauhoa
  • 2 rkl sokeria
  • ripaus suolaa
  • 50 g Juustoportin (luomu) kirnuvoita


Mittaa maito kulhoon. Vispaa sekaan kananmunat, vehnäjauho, sokeri ja suola. Anna taikinan turvota 30 minuuttia. 

Lämmitä uuni 225 asteeseen. 

Sulata puolet voista kahdella valurautapannulla (halkaisija noin 20 cm). Kaada sulanut voi taikinan sekaan. Jaa taikina kahdelle pannulle ja vuole loput voista ropsutaikinan pinnalle. 

Paista uunissa noin 35 minuuttia tai kunnes ropsun pinta on kauniin ruskea. 



Tarjoa tuoreiden tai pakastettujen mansikoiden kera.


Yhteistyössä Juustoportti

17 kommenttia

  1. Apupojan vois kyllä uudelleen ristiä apuklopiksi. Ihania tuttuja sanoja...Onhan sulla hallus myös lataane, pultut, itikka, korvee ja kooli. :) Ja kaikille muille tiaroksi, että itikka ei sitten oo mikään kurkoone vaan lehemä!

    Meirän mummolas ropsua sanottiin ressuksi, vaikka se taitaa olla harvinaisempi ropsun ja kropsun rinnalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti kyllä pyytää Apupoika – ei kun siis -kloppi – suomentamaan. :) Ressu on myös tuttu Apupojalle, mutta heillä kuitenkin käytettiin ropsua, ja nimenomaan ilman koota. :)

      Poista
  2. Minä en koske pitkällä tikullalaan vapaan lehmän maitoon. Se on ihan tavallista pihattorobottinavetasta tulevaa maitoa, josta markkinointiviherpesuosasto on keksinyt nyhtää kuluttajalta monin kertaisen hinnan. Tuottaja ei saa ylihinnoitellusta maidostaan senttiäkään enempää kuin naapuritilallinen, jonka maito pakataan tavalliseen purkkiin ja myydään vaan maitona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En osaa sanoa, saavatko vapaan lehmän maitoa tuottavat tilalliset maidosta paremman korvauksen kuin "tavallista" maitoa tuottavat, mutta tilalliset ovat mm. sitoutuneet pitämään eläimistään eläinsuojelulainsäädäntöä parempaa huolta, eikä lehmiä ole kytketty pihatoissa.

      Poista
    2. Itse jätän vapaan lehmän maidon hyllylle koska se on homogenoitu.

      Poista
  3. Kyröjokilaakson anoppilassa tehdään kropsua ja pellillä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kerran kuuntelin kahvipöydässä kiivasta keskustelua miten lapasia Tampereella ja 20 km säteellä siitä nimetettiin, joka suuntaan eri nimellä. Etteikö meillä olisi murreperinteitä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Mahtava juttu nämä murreperinteet, joskin pohojanmaa aina välillä hämmentää tällaista hämäläistä. :)

      Poista
  4. Tein mökkilomalla pariin otteeseen pannaria äidin ohjeella, mutta enpä ole koskaan kokeillut valurautapannussa. Tämä näyttää ihan täydelliseltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli tosi hyvää – ja rasvaista. :) Täytyy ehkä kokeilla onnistuisiko ahvenanmaan pannukakkukin valurautapannussa.

      Poista
  5. Rasat kätehen ja kaulahinen kaulahan, jottei tuu kylymä.
    Hantuuki,nästyyki ja kastrulli,mihinä se pesufati on.

    Korvee ja tiinu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy selvästi kaivaa pohojanmaa–suomi-sanakirja esille :D

      Poista
  6. Voi ropsu, eipäs olekaan tullut sitten lapsuuden moista maistettua.. Ja minähän olen siis Pohjanmaalta kotoisin, enkä silti tunnistanut ihan kaikkia noita murresanoja, mikä häpeä! :D

    VastaaPoista
  7. Kyllä se ennen oli ainakin Jalasjärvellä ihan rehellisesti kropsua.Paistettiin pellillä uunissa.Tavallista kropsua tai perunakropsua.Valurautapannussa,voita säästämättä,paistettiin plättyjä.Vieläkin nämä "plätyt" on hyvä keino saada perhe kokoon... :)

    VastaaPoista
  8. Kiitos bloggaajalle tasta - heratti hyvia lapsuudenajan muistoja ja pisti ajatuksen mieleen - taytyypa tata tehda! joo kylla se meilla lapsuudenkodissa Kyronjoen varressa kasvaneen aiteen johdolla oli kanssa Kropsu. Ja kylla monet noista ylla mainituista murresanoista on tuttuja vaikken niita paljon itte viljelekaan. Jos aiti ei kayttanyt niin sitten mumma jonka kropsua nyt ajattelen. Ja plattyja...

    VastaaPoista
  9. Hyvän näköinen pannari :)

    VastaaPoista