perjantai 6. helmikuuta 2015

PIENI ASKEL IHMISKUNNALLE, SUURI IHMISELLE


Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. Remontti ja mielessä siintävä uusi koti nimittäin. 

Viime keväänä aloin leikkimielisesti kutsua remonttiamme nimellä #projektijouluksikotiin. Nyt alkaa vihdoin näyttää siltä, että pääsemme kuin pääsemmekin uuteen kotiin joulunviettoon – vuosiluvusta viis, kuka niistä nyt niin välittää. Lähes vuoden mittaisen väsytystaistelun jälkeen takataskussamme on rakennuslupa, ja mielessä siintää uusi ihana koti. 




Rakennuslupa tarvittiin, sillä asuntomme alapuolella sijaitseva kellaritila yhdistetään asunnon aputiloiksi. Lisäksi sekä keittiössä että märkätiloissa tehdään rakenteellisia muutoksia. Matkan varrella tosin selvisi, että olimmekin asunnon sijaan tehneet kaupat kellarin lisäksi kahdesta erillisestä liikehuoneistosta ja aiempien suunnitelmien lisäksi tarvitsimme hieman laajemman rakennusluvan. Mutta se on eri tarina se. Nyt alamme olla voiton puolella, vaikkakin vielä on vähän hommia tehtävänä ennen muuttoa. Unelmissani vessanpönttö ei nimittäin törrötä keskellä keittiötä.

Väsytystaistelun aikana on ollut aikaa miettiä materiaalivalintoja – kylppärin laatat ovat selvillä.


Kerta se on muuten ensimmäinenkin kun samassa postauksessa siteeraan sekä raamattua että Neil Armstrongia.




8 kommenttia:

  1. No niin nyt porat laulamaan. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  2. Remontti voi olla stressavaa. Mutta voi se olla kivaakin! :) Courage!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä ei kyllä ole kauheasti stressattu, mutta odotus on ollut kyllä piiiiitkä. Nyt päästään kunnolla hommiin, jee! :)

      Poista
  3. No on tätä uutista odotettu, onnea!

    VastaaPoista
  4. Meillä oli kanssa avovessa viime kesänä, kunnes uusi kylppäri rakentui eri paikkaan. Ja remonttia on piisannut, monta monta kertaa. Ja pari projektia on odottamassa rahoitusta. Mutta loipussa kiitos seisoon, kussakin projektissa. Tsemiä!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...