torstai 10. tammikuuta 2013

PULLAKAHVIT MUSTIKAN KUNNIAKSI


Arktiset Aromit ry. valitsi mustikan vuoden 2013 marjaksi. Mustikkaa pidetään kotimaisena superruokana, mutta mitä oikeastaan tiedämmekään marjasta, joka keskiajalla yhdistettiin värinsä takia itse paholaiseen.

Elias Lönnrot julkaisi vuonna 1860 ensimmäisen suomenkielisen kasvion, Flora Fennican. Opuksessa oli myös maininta mustikan terveysvaikutuksista. Lönnrotin mukaan marjat auttoivat vatsatautiin ja marjamehu kuumeeseen. Euroopassa mustikka on ollut tuttu kansanlääkinnän rohto jo lähes tuhannen vuoden ajan. Mustikkaa on käytetty erilaisten sairauksien, kuten ripulin, keripukin ja infektioiden ennaltaehkäisyyn sekä hoitoon.

MUU MAA MUSTIKKA, OMA MAA MANSIKKA – VAI TOISINPÄIN?

Kulttuurihistorioitsija Hannele Klemettilä on julkaissut marjojen terveysvaikutteisiin yhdisteisiin erikoistuneen kasvibiologi Laura Jaakolan kanssa opuksen Mansimarjasta punapuolaan, joka avaa marjakasvien kulttuurihistoriaa. Teoksen mukaan mustikkaa ei suinkaan ole pidetty aina superherkkuna. Keskiajalla, jolloin ulkonäöllä uskottiin olevan yhteys parannettavaan tautiin, epäilytti mustikan tummanpuhuva väri, ja marja miellettiinkin paholaismaiseksi tai jopa kirotuksi.

Suomalaisilla on  Klemettilän ja Jaakolan mukaan erityissuhde marjoihin, mikä näkyy esimerkiksi marjanimistössä. Mustikkien ja Mansikkien lisäksi niin Tertut, Marjat kuin Marjatat ovat suosittuja nimiä. Marjanimistön käyttö onkin tutkijoiden mukaan hyvin pohjoinen ilmiö, joka kertoo meidän suomalaisten lämpimästä suhteestamme marjoihin.

KUITU- JA VITAMIINIPOMMI

Sitran Elintarvike ja ravitsemusohjelma Marjaklusteri on kerännyt tutkimustietoa mustikan, karpalon sekä puolukan ravitsemuksellisista ja terveydellisistä vaikutuksista. Marjaklusterin yhteenvedosta ilmenee luonnonmustikkamme (Vaccinium myrtillius) olevan mainio kuidun lähde. Mustikkaa voi pitää jopa ulkomaisia tuontihedelmiä parempana kuidun lähteenä. Suurin osa mustikan kuidusta on veteen liukenematonta. Mustikoissa on myös hedelmiä enemmän E-vitamiinia, ja C-vitamiinin lähteenä mustikka on esimerkiksi banaania ja tomaattia parempi tai lähes yhtä hyvä vitamiinipommi. 

Mustikka sisältää monipuolisesti suojaravintoaineita, kuten vitamiineja ja kivennäisaineita ja toisaalta vain vähän energiaa. Tämä tarkoittaa, että mustikan ravintoainetiheys on suuri.

Mustikan määrällisesti tärkeimmän polyfenoliryhmän muodostavat antosyaanit, jotka aiheuttavat myös mustikan sinisen värin. Antosyaaneja pidetään terveysvaikutteisina, vaikkei kliinistä tutkimusnäyttöä terveyshyödyistä olekaan. Metsämustikoidemme antosyaanipitoisuus on reilusti yli kaksinkertainen verrattuna mustikan amerikkalaisiin pensaassa kasvaviin serkkuihin. Mustikka onkin suomalaisen ruokavalion paras antosyaanien lähde.




NIUKASTI TUTKIMUSTIETOA

Sitran yhteenvedon mukaan mustikasta ei ole tehty väestötutkimusta, jossa olisi tutkittu marjojen käytön yhteyttä eri sairauksien esiintyvyyteen tai riskitekijöihin. Sen sijaan esimerkiksi mustikan antioksidatiivisuudesta on tehty  ns. koeputki- eli in vitro -tutkimuksia. Marjojen aktiiviset yhdisteet kuitenkin muuttuvat elimistössä nopeasti useiksi aineenvaihduntatuotteiksi, minkä takia terveysvaikutusten ennustaminen in vitro -tutkimusten perusteella on epävarmaa. Myös mustikalla tehtyjen kliinisten tutkimusten määrä on yllättävän vähäinen. Suhteellisen vahva näyttö kliinisten tutkimusten perusteella on kuitenkin mustikan vaikutuksesta silmäterveyteen, kuten hämäränäköön ja iäntuomiin silmäongelmiin. Sitran yhteenvedon mukaan erityisesti vanhukset, ikääntyvät sekä tyypin 2 diabeetikot näyttäisivät olevan väestöryhmiä, jotka  saattaisivat erityisesti hyötyä mustikan ja mustikkavalmisteiden käytöstä monella tapaa. Yhteenveto nostaa myös näyttöpäätetyöskentelyn rasittamat työikäiset kiinnostavaksi tutkimuskohteeksi mustikan silmä- ja verenkiertovaikutuksia ajatellen.

Marjojen roolia tulisi Sitran yhteenvedon perusteella tutkia myös lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän sekä ikääntymisen tuomien terveysongelmien ehkäisyssä. Varsinkin mustikalla on todettu viitteitä hyödyistä myöskin näillä alueilla. Mustikan suuren ravintoainepitoisuuden ansiosta täyttyvät ravintoainesuositukset myös pienellä energiansaannilla. Tämä on tärkeää sekä laihduttajien että niiden henkilöiden – esimerkiksi pienikokoisten naisten, istumatyöläisten ja liikunnanvihaajien – kannalta, joilla on pieni energiankulutus.

Tällä hetkellä Suomessa on meneillään tutkimuksia, jotka selvittävät muun muassa mustikan vaikutuksia ruoansulatuskanavan terveyteen, metaboliseen oireyhtymään, tyypin 2 diabetekseen sekä verisuoniston terveyteen. Suunnitteilla on myös tutkimuksia mustikoiden vaikutuksesta suun sekä aivojen terveyteen.  Sitran yhteenvedon mukaan eläintutkimuksista on saatu lupaavaa näyttöä mustikoiden vaikutuksesta muistihäiriöiden ja ikääntymiseen liittyvien toimintahäiriöiden ehkäisyssä, mutta ainakin toistaiseksi kliininen näyttö puuttuu.

Tutkimustiedon niukkuuteen vaikuttaa myös se, että suuri osa ravitsemustutkimuksesta tehdään anglosaksisissa maissa, joissa ei ole voimassa samanlaisia marjojen poimintaan ja käyttöön liittyviä perinteitä tai esimerkiksi jokamiehenoikeuksia, kuten meillä. 

KUINKA PALJON ON TARPEEKSI?

Ihmiselimistö ei  varastoi polyfenoleita kehoonsa, vaan ne erittyvät elimistöstä pois. Erityisesti mustikassa olevien antosyaanien imeytyminen ja poistuminen elimistöstä on nopeaa, joten mustikan terveysvaikutusten aikaansaamiseksi tulee marjoja nauttia säännöllisesti.  Mikä sitten on tarvittava määrä terveysvaikutusten aikaansaamiseksi, ja kuinka usein marjoja tulisi syödä?

Maa- ja metsätalousministeriön alainen Valtion ravitsemus-neuvottelukunta ei anna tarkkoja suosituksia, kuinka paljon ja usein marjoja tulisi nauttia. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulee syödä yhteensä vähintään 400 grammaa päivässä. Ei ole myöskään tietoa, minkä verran suomalaiset marjoja ylipäätään syövät. Ravitsemussuositusten mukaan marjojen syöntiä pitäisi kuitenkin lisätä reilusti. Arktiset Aromit ry. suosittaa syömään marjoja päivittäin pari desilitraa.

Viime kesä oli mustikoiden suhteen mitä parhain. Pakastimemme pursuilee edelleen mustikoita, vaikkakin olemme marjojen suurkuluttajia. Ihan joka päivä ei marjoja kannata kuitenkaan syödä pullanpäällysteenä. Mustikan kunniaksi kelpaa kuitenkin nauttia kunnon pullakahvit tai vähintään mehukestit.





MUSTIKKAPULLAT (12 kpl)
  • 2 ½ dl (täys)maitoa 
  • 25 g hiivaa 
  • 1 muna 
  • 1 dl sokeria 
  • 2 tl kardemummaa 
  • 6-7 dl vehnäjauhoja 
  • 75 g pehmeää voita 
  • ½ tl suolaa

  • 4 dl mustikoita 
  • 2 rkl perunajauhoja 
  • 3 rkl (hillo)sokeria 
  • voiteluun 1 muna

Murenna hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää muna, sokeri ja kardemumma. Sekoita tasaiseksi ja lisää puolet jauhoista. Alusta taikinaan loput jauhoista, mieluiten yleiskoneella vaivaten. Taikina saa jäädä löysähköksi. Lisää huoneenlämpöinen, pehmeä voi ja suola. Vaivaa taikinaa vielä hetki, kunnes se irtoaa kulhon reunoista.

Peitä taikinakulho leivinliinalla ja anna kohota vedottomassa paikassa 45 minuuttia.

Kumoa taikina kevyesti jauhotetulle leivinlaudalle tai pöytätasolle. Vaivaa kohonneesta taikinasta kevyesti ilmakuplat pois. Jaa taikina puoliksi ja kumpikin puolisko vielä kuuteen osaan. Pyörittele kukin taikinamöykky pyöreäksi pullaksi. Jaa pullat kahdelle, leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Peitä pullat leivinliinalla ja anna kohota vielä puolisen tuntia.

Sekoita mustikoihin perunajauho sekä sokeri. Halutessasi voit murskata osan marjoista.

Paina kohonneiden pullien keskelle kolot juomalasin pohjalla. Voit jauhottaa lasin pohjan, jottei se tartu taikinaan. Voitele pullien reunat munalla ja nosta jokaiseen koloon ruokalusikallinen mustikoita.

Paista 220-asteisessa uunissa keskitasolla 10 minuuttia. 


17 kommenttia:

  1. mutta mitä tarkottaa oma maa mansikka, muu maa mustikka?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai se sanontana tarkoittaa sitä, että mansikkaa arvostetaan pääpiirteittäin mustikkaa enemmän. Erään lukemani teorian mukaan erämaa-alueita kaskettaessa alueelle alkoi kasvaa ensin mansikkaa ja sitten myöhemmin puustoa ja mustikanvarpuja. Kun samoille huudeille tuli uusia jamppoja, saivat he asuttautua niille alueille, joilla kasvoi mustikkaa, eli jotka olivat aiemmin kaskettuja. Mansikka-alue kuului siis vielä sille hemmolle, joka oli alueen aikanaan kaskennut.

      Poista
  2. Ihanat pullat! Olen saanut ystävältä lahjaksi Sinikka Piipon ihanan Suomalaiset Marjat-kirjan,jossa on todella paljon marja-infoa.Onneksi täälläpäin on sentään pakastemustikoita(ja muita marjoja pakkasessa;D)Viime kesänä poimin MIkkelin lähellä suuren mustikkasaaliin,josta sitten tuli tehtyä ihanaa vaniljaista mustikkahilloa,mutta ylipainon vuoksi onnistuin tuomaan mukanani vain yhden purkin..Tuoreita marjoja täällä ovat uber-kalliit pensasmustikat,vadelmat ja punaherukat;mutta onneksi nyt on mansikka-aika ja tuoreita mansikoita alkaa jo saada edullisesti:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mansikkakausi kuulostaa meille talven keskellä eläville vielä kovin kaukaiselta... Viime kesänä oli kyllä valtavasti mustikoita. Meidän apajilla ne olivat jopa pensasmustikan kokosia. Täytyy pitää peukut pystyssä, että ensi vuonnakin tulee hyvin marjoja.

      Poista
  3. Paras ikinä mustikasta lukemani artikkeli. Eikä pullat varsinaisesti huononna artikkelin arvoa, nam :) Huippua, Riikka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih kiitos Hannele, täällähän ihan punastellaan!

      Poista
  4. Mustikka on ihan parasta! Tuo Sitran yhteenveto on kuitenkin aika vanha, sillä molekyylibiologian alalla tapahtuu viidessä vuodessa paljon. Katsoin Pubmedistä, ja viimeisen kahden vuoden aikana on julkaistu mm. 7 artikkelia mustikan ja metabolisen oireyhtymän yhteyksistä, näistä ainakin pari kliinistä tutkimusta. Mustikka+terveys-julkaisuja löytyi n. 125 kpl, joista 80 on julkaistu Sitran yhteenvedon jälkeen. Eli tietoa alkaa löytyä enemmän, mutta toki tutkimusta tarvitaan paljon edelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, Sitran yhteenveto alkaa sinänsä olla jo aika vanha. Tutkin eilen myös Pubmedistä noita tutkimuksia, blueberry health benefits -haulla ei löydy kuin nelisenkymmentä osumaa, mikä on kyllä sinänsä kuitenkin aika vähän. Blueberryllä viitataan myös ilmeisesti monissa (jenkki)tutkimuksissa pensasmustikkaan ja bilberryllä luonnossa kasvavaan "tavalliseen" mustikkaan.

      Poista
    2. Joo, se on kyllä vähän, mutta tuosta huomaa silti, että julkaisujen määrä on alkanut vasta viime vuosina kasvaa kun on saatu alustavia hyviä tuloksia ja sitä kautta tutkimus on lisääntynyt. Tällä hetkellä on meneillään mielenkiintoisia kokeita joista on tuloksia odotettavissa muutaman vuoden sisään.

      Minä haen tietoa aina mahdollisimman neutraaleilla hakusanoilla, kun aina ei tiedä mitä tuloksia tulee/mitä on jutussa painotettu. Abstraktit vaan ovat usein aika kökköjä, mutta onneksi aika helposti pääsee koneille, joiden kautta saa luettua koko artikkelin + open access etenee hurjaa vauhtia.

      Poista
  5. Mustikka on suosikkimarjani, oli jo ennen kuin sen terveysvaikutuksista alettiin puhua. Ja miten monipuolinen se onkaan! Sattumoisin postasin mustikkareseptin juuri minäkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustikka on kyllä hyvä ja monipuolinen marja. Täytyykin käydä visiitillä kurkkamaassa, mitä mustikoista oikein taioit aikaiseksi. :)

      Poista
  6. Mustikkaa menee joka aamu puuron päällä, mutta voisin minä aloittaa päiväni mustikkapullallakin. :) ihanat kuvat, pulla tuoksui tänne ruudun toiselle puolelle asti!

    VastaaPoista
  7. Rupesipa tekemään mieli mustikkapullaa. Ja HUOM, normaalisti inhoan pullaa :D

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...