perjantai 27. heinäkuuta 2012

Kermansekainen kesäsalaatti





Kaikki lähti Apupojan isän huokaisusta, että tekisi mieli vanhanaikaista maalaissalaattia. Seuraavaksi tongittiin reseptikätköjä ja sitten syötiinkin viikko putkeen samaa salaattia. Kesän salaattihitti on syntynyt.

Simppelit asiat ovat yleensä niitä parhaimpia, tämä salaatti sen taas kerran todisti. Salaatti toimii loistavasti grilliruokien kumppanina. Ei vie huomiota grillin antimilta, mutta toisaalta sopii paremmin kuin mainiosti niiden kumppaniksi.

Kuvissa esiintyy Hakaniemen torilta napattu jäävuorisalaatti. Sitä paremmin hittisalaatissa toimii kuitenkin perinteinen lehtisalaatti. Väriä salaattiin saa lisäämällä joukkoon tummalehtistä tammenlehtisalaattia.

KERMANSEKAINEN LEHTISALAATTI (annos neljälle)

  • kaksi isoa kerää lehtisalaattia (voit laittaa myös muutamaa eri lajiketta)
Kastike:
  • 2 munaa
  • ½ tl suolaa
  • 1 rkl sokeria
  • 1 tl sinappia (jos käytät dijonia, niin hieman vähempikin riittää)
  • 2 rkl laimennettua etikkaa (muutkin vaaleat etikat, kuten omena- tai siideriviinietikka käyvät)
  • 2 dl kuohu- tai vispikermaa

Keitä kananmunat koviksi (munat kattilaan kylmään veteen ja kattila tulille, kahden minuutin kellotus, kun vesi kiehuu, virta pois liedeltä ja kymmenen minuutin kellotus kuumassa vedessä  -taktiikka toimii mielestäni hyvin). Jäähdytä munat.

Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. (Sellainen hieman piimää paksumpi koostumus on sopiva.)

Revi puhtaat ja kuivat salaatinlehdet isoon kulhoon.

Erottele munista keltuaiset ja valkuaiset. Hiero keltuaiset sokerin suolan ja sinapin kanssa tahnamaiseksi seokseksi. Lisää etikka ja kerma. Sekoita. 

Sekoita kastike salaatinlehtien sekaan juuri ennen tarjoilua. Koristele salaatti munanvalkuaissilpulla. 

***

Jos kastiketta jää yli, säilyy se jääkaapissa mainiosti seuraavaan päivään. Toki salaattiin sopisivat mainiosti myös paahdettu ilmakuivattu kinkku, uunikuivatut tomaatit, yrttiöljyssä paistetut krutongit... Mutta silloin se ei kyllä olisi enää niin täydellisen simppeli salaatti.

Psst... Seuraa Vatsasekaisin Kilinkolin –blogipäivityksiä myös Facebookissa. Käy tykkäämässä!

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Simppelit grillisiiat


Nolottaa, että kesä on kukkeimmillaan, mutta blogista ei löydy ainuttakaan grillireseptiä. Totuuden nimissä olemme kyllä touhunneet grillin ääressä ja syöneet ennen ja jälkeen vaellusreissumme melkeinpä jopa ruokottoman hyvin. Grilliin on päätynyt toinen toistaan herkullisempia lihakimpaleita, rimpsuluita, katkarapuja, kalaa ja vihanneksia.

Juuri ennen jorpakkotouhujamme, valmistimme grillissä pikkusiikoja. Kypsensimme kalat useamman kerran hyväksi havaitsemassamme leivinpaperikääreessä. Kääreessä kypsennettäessä kalasta saa taivaallisen mehukasta tavattoman simppelisti. Myös täytteeksi päätyi aiemmin testattuja makuja: chiliä, limeä ja korianteria. 

Leivinpaperi leimahtaa grillissä helposti liekkeihin, joten paperi kannattaa kastella märäksi ja nyytti asettaa foliovuoan päälle. Toki kalat voi valmistaa myös uunissa. Kaveriksi lautaselle uuden sadon perunoita ja voinokare. Aikalailla täydellinen kesäruoka, sanoisin. 


Näitä tarvitset:
  • pannusiikoja (varaa pieniä siikoja kala per syöjä, suuremmista riittää useammalle) 

Täyte (riittää kolmeen tai neljään kalaan)
  • suolaa 
  • 1-2 kesäsipulia varsineen 
  • 2 tomaattia 
  • 1 limetti (kuori + mehut) 
  • 1 punainen chilipalko (tai voimakkuuden mukaan)
  • tuoretta korianteria
lisäksi: pergamiinia tai vahvaa leivinpaperia sekä grillauksen kestävä (folio)vuoka

Poista perkaamattomista kaloista sisälmykset ja huuhtele sekä kuivaa kalat kauttaaltaan, sisältä ja ulkoa.

Valmista täyte: silppua sipulit ja tomaatit. (Halutessasi voit toki kaltata tomaatit.) Raasta limetistä kuori ja purista mehut. Silppua chili sekä korianteria ja sekoita kaikki täyteainekset keskenään.

Kastele pergamiini- tai leivinpaperi ja purista ylimääräiset vedet pois. Aseta paperi levitettynä foliovuoan päälle ja aseta kalat paperin päälle vatsapuolet ylöspäin. 

Ripottele kalojen sisään reilusti suolaa ja lusikoi kalojen sisään täytettä. Lopun täytteen voit laittaa kalojen päälle. Sulje paperi nyytiksi, halutessasi voit vaikka niitata nyytin kiinni.

Grillistä riippuen kalojen kypsymisaika on noin 15-20 minuuttia. Vaihtoehtoisesti voit kypsentää kaloja 200-asteisessa uunissa 20 minuuttia. 

Psst... Seuraa Vatsasekaisin Kilinkolin –blogipäivityksiä myös Facebookissa. Käy tykkäämässä!

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Täydellinen kesäpäivä


Skumppaa, mansikoita, piknikeväitä, makoilua nurmella auringossa ja hyvää musiikkia lavan täydeltä. Ja seurakin oli maailman parasta. Lisää tällaisia kesäpäiviä!







Psst... Seuraa Vatsasekaisin Kilinkolin –blogipäivityksiä myös Facebookissa. Käy tykkäämässä!

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Takaisin sivistyksen parissa




Terveisiä ihmisten ilmoilta! Lapissa oli kaunista, ja tunturimaisemissa tuli talsittua toista sataa kilometriä, eli jokunen metri päälle sata kilometriä. Ruokaa olimme varanneet kahdeksaksi päiväksi, mutta saimme sen verran tunturin päällä puhelimeen taajuutta, että kuullessamme sääennusteiden enteilevän kovia sateita, päätimme laittaa töppöstä toisen eteen hieman ripeämpään tahtiin ja tiivistimme reissun kuuteen päivään.



Monesta suunnasta on korviini kantautunut valitusta sateista, mutta meitä on kyllä aurinko suosinut! Lapissa jopa vähän liiaksi, vaikkei niillä leveysasteilla lienekään soveliasta valittaa kuumuudesta. En olisi voinut etukäteen uskoa, että tunturin laellakin voi olla liian kuuma ja niin tyyntä, että paarmatkin puuskuttavat kiertäessään kehäänsä ihmispolojen ympärillä.



Kohteenamme oli Urho Kekkosen kansallispuisto. Aloitimme eräretkemme Raja-Joosepista, joka on aivan Itärajan tuntumassa. Osan öistä nukuimme autiotuvissa, joiden verkosto UK-puistossa on varsin tiheä, ja osan teltassa. Huiputimme kolme tunturia, mukaan lukien itäisen Lapin korkeimman tunturin, Sokostin, sekä ylitimme aika monta muuta tunturia. Reittimme oli pääpiirteissään seuraava: Raja-Jooseppi – Jyrkkävaara – Sarvioja – (Paratiisikuru + Sokosti) – Luirojärvi – Muorravaarakka – Anterinmukka – Kiertämäjärvi – Raja-Jooseppi. 

Taidan lähteä toistekin. 





Porojen ja paarmojen lisäksi vaikutti olevan hyvä sammakkovuosi. Näimme myös paljon herkullisen näköisiä riekkoja. Mutta kuka tunnistaa jäljen perusteella, ken kulki meitä ennen polulla. Jäljen pituus noin 12-13 senttiä. 


Paluumatkalla, hieman Rovaniemen eteläpuolella, näimme myös herkullisia sisäfileitä. 


Psst... Seuraa Vatsasekaisin Kilinkolin –blogipäivityksiä myös Facebookissa. Käy tykkäämässä!

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Toiveena maltillinen hyttyssato


Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös jalkapallohuuma itäisessä Euroopassa. Ukrainan ja Puolan reissusta on vielä ruokaraportit kirjaamatta, mutta ne saavat odottaa sateisia sisäpäiviä. Reissusta palattuamme kerkesimme nukkua yhden yön omassa sängyssämme ennen kuin suuntasimme grillin ääreen Apupojan alaville synnyinseuduille.

Lomanvietto jatkuu, mutta grilliherkut vaihtuvat hieman erilaisiin sapuskoihin. En muista, milloin viimeksi olisin tiennyt näin tarkkaan etukäteen, mitä lähitulevaisuudessa suuhuni laitan. Muiden muassa pari kiloa näkkileipää, kaurahiutaleita ja erilaisia kiisseliaineksia on pussitettu ja pakattu rinkkaan. Rinkat on säädetty ja tungettu autoon ja auton nokka suunnataan kohta kohti pohjoista ja itärajaa. Otsot, hyttyset ja poromiehet – täältä tullaan!


Alun perin kuvittelin itse kuivattavani, maustavani ja pussittavani vaellusretken einehet, mutta niin vain nöyrryin, ja rinkkoihin pakattiin pussitolkulla valmiita retkiruokia. Maistuuko pussitettu tandoorikanaeines autenttiselta intialaisillalliselta, kun on tarpeeksi kiljuva nälkä? Se selvinnee ensi viikolla ja raporttia pukkaa perästä. 


Psst... Seuraa Vatsasekaisin Kilinkolin –blogipäivityksiä myös Facebookissa. Käy tykkäämässä!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...