Sisällön tarjoaa Blogger.

SYKSY PURKISSA


Kivistön hillomaakarit julistivat syksyn olevan omalta osaltaan purkissa. Itselläni nököttää keittiön lattialla vielä pussillinen omenia odottamassa pääsyään jatkojalostukseen.


Eriväristen ja -kokoisten purnukoiden muodostama lauma on valloittanut jääkaappimme. Täällä on keitelty sen seitsemän sortin säilykkeitä. On tehty useamman lajin mustikka- ja kirsikkahilloja, mustaherukkahilloa, omenahilloa ja joulun varalle rommilla, vaniljalla ja kanelilla maustettua omena–luumuhilloketta. Ylitse muiden on kuitenkin omena–ruusunmarjahillo, jonka resepti löytyy blogista vuoden takaa. Ruusunmarjojen putsaaminen on jokseenkin työlästä, mutta mikäli kärsivällisyyttä ja raaka-aineita vain löytyy, ei ryhtymistä hillonkeittopuuhaan kannata empiä. Ja jos pitkäpinnaisuutta ei itseltä löydy, suosittelen lahjomaan keittotouhuihin sorminäppärän ystävän. On se vain niin hyvää!


MANSIKKAINEN VISPIPUURO


Ensimmäisen puurosatsin ehdin pistellä poskeeni ennen sen kuvaamista. Toisella kertaa tein varoiksi kaksinkertaisen annoksen, tosin sekin katosi jääkaapista alta aikayksikön.

PYKÄLÄN PAREMPI SILAKKALAATIKKO


Arkisesta silakkalootasta saa asteen fiinimmän käyttämällä kylmäsavustettuja silakkafileitä. Loota sopii myös heille, jotka eivät perinteisestä silakkalaatikosta perusta.

VIELÄ ON KESÄÄ JÄLJELLÄ – RIBSIT


Viikonloppuna aurinko helli ja villapaidassa tuli kuuma. Kesä palasi hetkeksi, joten oli ihan paikallaan myös syödä kesäruokaa.

R NIIN KUIN SYYSKUU – SINISIMPUKAT KILINKOLIN


En ole syysihmisiä. Periaatteessa ajatus vilttiin kääriytymisestä, kynttilämerestä ja lasillisesta punaviiniä on ihan kiva, mutta minä juon kyllä punaviiniä kesät talvet. En ole vielä hoksannut, mitä kivaa on jäätävässä tihkussa, sukkien käyttämisessä ja naamaan lentävissä limaisissa lehdissä.

SYYSILLAN
OMPPUPANNARI


Ei haittaa lain, vaikka leipurilla olisi jauhopeukalo keskellä kämmentä. Tästä leipomuksesta tulee joka tapauksessa pannukakku.



Istuimme tässä päivänä yhtenä Apupojan kanssa autossa, taisimme olla matkalla sienimetsään. Vedin syvään henkeä ja totesin lumoutuneena, kuinka hyvältä syksy tuoksuukaan, ihan omenilta. ”Niin, toi tuulilasinpesuaine haisee omenalta”, vastasi Apupoika.

Eilen illalla sen sijaan meillä tuoksui ihan oikeilta omenilta. Omenilta, kanelilta ja kardemummalta. Syksyltä siis.

Teen lähes aina pannukakun saaristolaistyylisesti mannapuuroon. Näin pannukakusta saa vähän tuhdimman ja terveellisemmän, maun kuitenkaan kärsimättä. Pannukakkuun voi oivallisesti käyttää myös aamupuuron jämät. Täysjyväspelttimannassa on ravintokuitua 2,5-kertaisesti tavalliseen vehnämannaan verrattuna, ja pannukakkutaikinaan laitettavista jauhoistakin voi korvata osan täysjyväjauhoilla. Näin voi hyvällä omallatunnolla syödä pannukakkua useammankin palasen.

OMENAPANNUKAKKU (uunipellillinen)
  • 1 litra (täys)maitoa 
  • 1 dl (täysjyväspeltti)mannasuurimoita 
  • 1 ½ dl omenasosetta 
  • 2 dl jauhoja (esim. 1 dl täysjyväspelttijauhoja + 1 dl tavallisia vehnäjauhoja) 
  • 4 munaa 
  • ½ dl sokeria 
  • 2 tl kardemummaa 
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 2-3 omenaa 
  • kanelia

Laita uuni lämpiämään 220 asteeseen.

Mittaa puolet maidosta kattilaan ja vispaa mannasuurimot kylmän maidon sekaan. Kuumenna seos kiehuvaksi samalla sekoittaen. Hauduta puuroa kannen alla viitisen minuuttia.

Lisää puuron joukkoon ensin loput maidosta, jolloin puuro samalla jäähtyy. Lisää myös loput pannukakkutaikinan ainekset ja sekoita tasaiseksi.

Leikkaa omenat ohuiksi lohkoiksi ja poista niistä siemenet. Halutessasi voit poistaa myös siemenkodat, mutta toisaalta niistä muodostuu hauskat tähtikuviot pannukakun pintaan.

Vuoraa uunipelti leivinpaperilla ja kaada taikina pellille. Asettele omenaviipaleet taikinan pinnalle ja ripottele niiden päälle kanelia.

Paista 220-asteisessa uunissa 40-45 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ennen leikkaamista. Tarjoa jäätelön tai kermavaahdon kera. 

SOPPATUUNAUSTA MASTER CHEF -HENGESSÄ – KASVISLASAGNE VALMISKEITOSTA


Einekset ja puolivalmisteet eivät pääsääntöisesti kuulu keittiömme valikoimaan. Osallistuin kuitenkin viime viikolla Knorr Soppahaasteeseen ja opin, että valmisruoistakin voi tuunata omannäköisensä, ja ne voivat olla oiva apu arjessa.

LUUMUTARHURIN SYYSPAISTOS


Alkusyksy ei ole ollenkaan hullumpi aika vuodesta. Torikojujen tiskit pursuilevat tuoreita ja kotimaisia vihanneksia ja hedelmiä. Onnellisimmassa asemassa ovat toki kotipuutarhurit, jotka saavat omasta pihasta todellista lähiruokaa.


Valitettavasti minä en kuulu onnellisten kotipuutarhureiden joukkoon. Mutta myös pihattomien kaupunkilaisten kannattaa katsella pihallisten ystävien sadonkorjuutouhuja vähän sillä silmällä. Monelle omena- ja luumupuulliselle kun tuppaa kertyä satoa yllin kyllin yli omien käyttö- tai säilöntätarpeiden. Saattaa käydä niin, että päätyy omenavarkaisiin ihan luvan kanssa. 

Ihanat mehukkaat luumut pääsivät syksyiseen paistokseen. Luumujen tilalle sopisivat varmasti myös kriikunat tai karviaiset – omenista puhumattakaan.  Ohje on pitkälti sama kuin taannoin tekemissäni omenamurumuffineissa. Tällä kertaa kippasin taikinan vain pieneen vuokaan.

Annoksesta riittää suunnilleen viidelle, mutta taikinamäärän voi helposti myös tuplata, jolloin paistoksen voi tehdä korkeareunaiseen, halkaisijaltaan noin 25-senttiseen piirasvuokaan.

LUUMUPAISTOS (5 annosta)
  • 50 g voita tai leivontamargariinia 
  • 1 dl maitoa 
  • puolikkaan limetin (tai luomusitruunan) kuori raastettuna 
  • 1 kananmuna
  • ¾ dl sokeria 
  • 1 tl vaniljasokeria 
  • 2 dl vehnäjauhoja 
  • 1 tl leivinjauhetta 
  • ripaus suolaa 
  • n. 4-6 luumua (koosta riippuen)

Muruseos:
  • 30 g voita tai leivontamargariinia 
  • 1 dl kaurahiutaleita 
  • ½ dl vehnäjauhoja 
  • ½ dl sokeria

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.

Sulata rasva kattilassa. Lisää maito ja limetin tai sitruunan kuoriraaste ja anna seoksen kiehahtaa. Nosta kattila sivuun jäähtymään.

Sekoita kuivat aineet (=vehnäjauhot, leivinjauhe ja suola) keskenään. 

Vatkaa muna, sokeri ja vaniljasokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää jauho- ja maitoseosta vuorotellen munavaahdon sekaan kevyesti nuolijalla tai lusikalla sekoittaen.

Kaada taikina sopivaan pienehköön, noin litran vetoiseen, uunivuokaan.

Pese luumut, poista niistä kivet ja leikkaa ne lohkoiksi. Painele luumupalat taikinan joukkoon.

Valmista muruseos. Nypi sormin ainekset murumaiseksi seokseksi ja ripottele murut taikinan ja luumujen päälle.

Paista 200-asteisessa uunissa 25-30 minuuttia.

Tarjoa vaniljakastikkeen tai kanelilla maustetun kermavaahdon kera. 

PERUNAMUNAKAS SUPPILOVAHVEROILLA


Perunamunakas on mitä monipuolisin purtava. Espanjalaisherkku sopii niin brunssille, lounaaksi, iltapalaksi kuin tapaspöytäänkin. Suomalaista twistiä munakkaaseen tuovat metsäretken antimet.

CAESARLEIPÄSET


Moni liittää mielessään caesarsalaatin roomalaisiin keisareihin, mutta salaatin alkuperä johtaa Meksikon ja Yhdysvaltojen länsirajalla sijaitsevaan vaarallisenkuuluisaan Tijuanan kaupunkiin sekä Cardinin italialaisveljeksiin. – Jos johtaa.