sunnuntai 5. elokuuta 2012

Onk mittä ruakka Turuus?


Mää miettisi, et mihi helkkari mää oikkee meinnan mennä, hä?
 Noo sit mää menisi Pinella ja söisi hyvi.


Viimeisen mutkan kesälomareissuumme teimme hurauttamalla aurinkoisen Porissa vietetyn jazz-sunnuntain jälkeen Turkuun. Olimme Apupojan kanssa ehtineet haaveilla jo pienen ikuisuuden ajan illallisesta turkulaisravintola Mamissa. Edellisvisiitilläni kyseisessä ravintolassa oli illallinen kertakaikkisen täydellinen, joten tälläkin kerralla odotukset olivat korkealla. Tosin odotukset ammuttiin kertaheitolla alas, sillä huolettomana kesälomalaisena olin kyllä varannut Turusta hotellihuoneen, mutta mieleeni ei ollut tullut lainkaan tarkistaa ravintolan aukioloaikoja.

Sateisessa Turussa yritimme keksiä suunnitelma B:tä maanantaisin ovet kiinni pitävän Mamin tilalle. Aurajoen rannalla on muutama muukin kiva ja kehuttu paikka, kuten ravintola Smör, mutta harmiksemme myös sen ovet olivat maanantaipäivänä visusti lukossa. Samoin oli Martissa sijaitsevan viihtyisän bistron, Le Porcin, laita.

Onneksi lopulta sentään välähti. Tuomiokirkon kupeeseen jokivarteen, täl pual jokke, on lopultakin avattu uudelleen Pinella. Tarkemmin ottaen avaamisesta on aikaa jo reilu vuosi. Paikka ehti ränsistyä tyhjillään aivan liian kauan, koko sen ajan, kun itse asuin Turussa. Nyt yksi Suomen vanhimmista ravintoloista, yhdellä kaupungin parhaimmista ja kauneimmista paikoista sijaitseva pylväikköravintola, on taas kunnostettu ja avattu. Sinnepä siis.

Jostain oli tosin kantautunut korviini, ettei uusi ravintola ole alkuunkaan vanhan Pinellan veroinen. Ehkä tästä syystä eivät odotukseni olleet illallisen suhteen kovinkaan korkealla. Minä tosin en ollut koskaan käynyt vanhassa Pinellassa, vaikka konjakkilasimme ovatkin peräisin  ravintolan lopetusmyynnistä.


Alkuun otimme lasilliset samppanjaa, listalla ollutta Moët & Chandon Ice Imperialia, eli näin kavereiden kesken möttöstä. Juoma kuulosti varsin epäilyttävältä, sillä tarjoilija kertoi samppanjan tarjottavan jääpalojen ja mintunlehden kanssa. Että sillä lailla pilataan hyvä juoma, ajattelin, mutta epäluuloistani huolimatta samppanja maistui oikein mainiolta aperitiivina.

Valitsimme Apupojan kanssa kumpainenkin tarjolla olleen Rose Menun sekä menuuseen kuuluvan viinipaketin. Alkuruoka-annos, sokerisuolattua lohta, uuden sadon perunaa ja tillikreemiä, tarjoiltiin kuohuvan roseviinin kanssa. (Tässä vaiheessa tajusimme, että alkusamppanja oli vähän hassu valinta.) Annos oli kaunis ja lohi täydellisen kimmoisaa. Näin jälkikäteen hatarilla loma-aivoilla muisteltuna annos oli ehdottomasti menun parhain.



Pääruokana nautimme paistettua siikaa, rapukastiketta ja kukkakaalipyretta. Lasiin kaadettiin saksalaista Toni Jost Spätburgunder -roseta. Loma-aivojen muistikapasiteettiin vedoten annoksesta mainittakoon ainoastaan ihanan rapsakaksi paistettu nahka. Muut muistikuvat ovat jo painuneet unholaan. 

Pääruoan jälkeen eteemme kannettiin kauniit jälkiruoka-annokset: valkosuklaa-ganachea ja mansikkasorbettia. Lasit täytettiin Piero Gatti Bracettolla. En muista aiemmin nauttineeni jälkiruokaroseta.  Jälkiruoka mukaili kivasti menun keveähköä linjaa, vaikka pöydästä nousikin kaikkea muuta kuin kevyesti illastanut pariskunta, sillä annoskoot olivat varsin suuria.

Kaiken kaikkiaan ruoat olivat huolella tehtyjä, maukkaita ja kauniita. Ainokaiset risut tulevat siitä, että annokset kannettiin pöytään vähän turhan rivakkaan tahtiin; uusi lautanen kiikutettiin pöytään, vaikka edellisestä viinilasillisesta oli vielä  puolet juomatta.

Yleisesti valitsen mielelläni ravintolassa valmiin menun sekä siihen suunnitellun viinipaketin. Sillä oletuksella, että molemmat on harkitusti valittu tukemaan toisiaan. Pinellan menu oli mielenkiintoisesti rakennettu roseviinien ympärille, tosin en ollut täysin varma, oliko sittenkin ensin keksitty ruoka-annokset ja vasta sitten alettu miettiä viinejä ja keksitty ajatus rosemenusta. Ja kuinka hyvin siinäkään oli lopulta onnistuttu. Ainakaan mitään riskejä ei keittiössä oltu uskallettu ottaa, vaan viinit oli yhdistetty kepeähköihin kalamakuihin.

Myös ravintolan sisustus oli minusta kiva, tosin ei mitenkään erityisen persoonallinen. Tietysti turkulaisten mielestä paikka on remontilla täysin pilattu. Terassia emme päässeet testaamaan, sillä vettä tuli taivaalta lähes kaatamalla. Muutenkin tuntui, että ihmiset olivat kaikonneet koko kaupungista. Ehkäpä se selittääkin sen, miksi turkulaisravintoloitsijat pitävät pääsääntöisesti maanantaina lepopäivänsä. (Myöhemmin illalla selvisi, että kaikki olivatkin Tintåssa.)

Loppulasku kahdelta alkusamppanjoineen ja viineineen oli kohtuulliset 144 euroa (menu 38 euroa + viinipaketti 24 euroa). Rosemenuta tarjoillaan Pinellassa 1.9. asti.

Pinella, Vanha Suurtori 2, Turku

Psst... Seuraa Vatsasekaisin Kilinkolin –blogipäivityksiä myös Facebookissa. Käy tykkäämässä!

7 kommenttia:

  1. Maanantai on ihan surkea ravintolapäivä, mekin olemme kokeneet sen karvaasti.

    Kävimme Pinellassa viime kesänä, Turussa vain turistina käyvän mielestä on hienoa, että rakennus on pelastettu rapistumiselta. Ruoasta ei jäänyt suurempia mielikuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika harvoin maanantaisin taitaa tulla käytyä ravintoloissa, ja viikonloppujen jälkeen suotaneen vapaapäivä ravintolahenkilökunnalle, mutta kesälomalaisen suunnitelmia tuollainen kyllä sotkee. Mamiin päästiin onneksi seuraavana päivänä lounaalle.

      Poista
  2. Alkusamppis on aina hyvä valinta! :)

    Ja jos joskus tuntuu siltä, että viinipaketit on mitoitettu vähän turhan runsaiksi, niin tilaa sen puolikkaana. Toimii hyvin varsinkin, jos on pidempi menu ja kaikille ruoille "täydet kaadot".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, viimeksi mietin tuossa viime viikolla Mange Sudissa, että olisi varmaan pitänyt ottaa vain puolikkaat kaadot, kun tuntui, että juomia sai kiskoa kaksin käsin. Tarjoilijattarella oli kyllä sen verran runsaat kaadot, että 12 senttiä taisi muuttua melkein 20 senttilitraksi...

      Poista
  3. Huh, aika "mielenkiintoisen" kuuloinen alkudrinkki tosiaan, mutta toisaalta kivaa, ettei shampanjaan suhtauduta turhan ryppyotsaisesti.

    Munkin pitäisi opetella tilaamaan puolikas viinipaketti, menee vähän maut ja ruokalajit ohi, jos kiskoo aina lasinpohjat kerralla huiviin ennen seuraavaa satsia... ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alkudrinksu oli kyllä yllättävän hyvä, mutta en kyllä oikein tykännyt tuosta muovikassissa, josta se tarjoiltiin.

      Poista
    2. Oh nouu ennakoiva tekstinsyöttö! Onneksi ei muovipussista sentään tarvinut samppanjaa juoda!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...