Sisällön tarjoaa Blogger.

Valppain mielin muista sä aina


Autoilimme eilisen Varsova-pelin jälkeen takaisin Puolan pohjoisrannikolle. Keskikesän yö ei ole näillä leveyksillä lainkaan yhtä valoisa kuin koto-Suomessa. Varsinkaan yhdistettynä vesisateeseen ja sumuun. Pääsimme perille aamuneljältä, samaan aikaan aamusarastuksen kanssa.

Tarkoituksena oli jakaa viiden tunnin ajomatka useamman kuskin kesken, mutta takapenkiltä kuului vain tasainen tuhina. Toinen takapenkkiläisistä poti pesemättömistä puolalaisista mansikoista aiheutunutta vatsatautia ja toinen oli muuten vain kanttuvei.

Apupoika ajoi, ja minä yritin pitää kuskia hereillä, vaikka omassa hereillä pysymisessäni taisi olla suurempi työ.

Kesällä tulee muutenkin ajeltua enemmän ja pidempiä matkoja. Tässä muutama vinkki, miten me viime yön tunteina, omasta pilkkimisestäni huolimatta, lopulta pääsimme turvallisesti perille. Tarkoitus ei ole suinkaan kannustaa yöllä huristelemiseen tai liian pitkiin ajomatkoihin. Meillä on ensi viikolla edessä vielä hurjan monta ajokilometriä. Onko teillä muilla hyväksi havaittuja vinkkejä, miten selviytyä pitkistä ajoista? Nämä vinkit viime yöltä:

1. Vaikka kuinka väsyttäisi, ei kuski saa valvoa yksin. Etupenkkiläisen velvollisuus  on olla kuskin kanssa hereillä.

2. Lämpimässä autossa on helpompi torkahtaa – laita siis puhallus tai ilmastointi viileälle ja avaa silloin tällöin hieman ikkunaa. Raikas ulkoilma piristää. Piristysvaikutus on vain entistä ehompi, jos raikkaan ilman lisäksi saa vähän vesisadetta naamalle.

3. Yöradion lempeä musiikki ei edistä hereillä pysymistä. Eikä myöskään puolalainen musiikki. Parempi vaihtoehto on jutella kuskin kanssa. Autossa on hyvä hetki jutella ja juoruta. Etukäteen voi vaikka yrittää listata puheenaiheita, niin tyhmältä kuin se kuulostaakin. Kun on tarpeeksi kauan tehty tikusta asiaa, on aika ottaa järeämmät konstit käyttöön:

4. Arvaa ketä ajattelen –peli on toiminut pissahädänkarkottimena tupatentäydessä guatemalalaisbussissa ja sen avulla onnistuu pitämään keskustelua yllä niinäkin hetkinä, kun tekisi mieli nauttia  yön hiljaisuudesta. Pelissä toinen valitsee mieleensä henkilön, ja toisen pitää selvittää kysymyksien avulla, kenestä on kyse. Henkilön valinnut saa vastata kysymyksiin vain kyllä tai ei. Peli on tarpeeksi simppeli ajamisen oheen. Kuskin on kuitenkin tärkeintä keskittyä ensisijaisesti ajamiseen.

5. Perinteinen laiva on lastattu. Viime yönä laiva oli lastattu k-kirjaimella alkavilla eläimillä. Kummankin piti vuorotellen keksiä sopiva eläin, minkä ohessa ajomatkaa kului rattoisasti tunnin verran, vaikkei ehdottamiani kirkonrottaa tai korvamatoa hyväksytty.

6. Aamun sarastaessa tai päivänvalossa voi pelata autopeliä. Kumpikin valitsee yhden automerkin, ja jokaisesta vastaantulevasta valitun merkkisestä autosta saa pisteen. Viidestä pisteestä menee peli poikki. Ei kannata valita Lexusta, sillä ei ikinä voita. Autopeliä ei harmillisesti voi pelata pimeällä eikä moottoritiellä.

Lisäksi autoon on hyvä varata pikkunaposteltavaa, kuten pähkinöitä ja suklaata. Pitkiä matkoja on kuitenkin parempi ajaa hieman nälässä kuin masu tupaten täynnä. Hiilihapotettu vesi on tavallista vettä parempaa ajojuomaa, sillä kuplat piristävät. Kuskille suotakoon myös inhokkijuomani, pullo kofeiinipitoista kokista tai energiajuomaa.

Taukojen pitäminen on tietysti ensiarvoisen tärkeää. Pieni vilvoittelu ja hyppely ulkoilmassa saa veren kiertämään. Hyvät vitsit voisivat myös toimia piristyksenä. Valitettavasti omaan vitsikokoelmaani kuuluu tasan kolme vitsiä, joista kaksi lienee turhan mauttomia julkiseen jakoon. Kolmannessa kaksi blondia ajavat tandemilla. Toinen ajaa ojaan. 

Maukasta juhannusta ja ajelkaahan varovasti!

Psst... Seuraa Vatsasekaisin Kilinkolin –blogipäivityksiä myös Facebookissa. Käy tykkäämässä!



4 kommenttia

  1. Tuo eka sääntö on mun mielestä ihan ehdottoman tärkeä. Vaikka välillä se on aika vaikeaa..

    Yksi autopelien kingi on julkkispeli. Voidaan pelata samalla kirjaimella, esim. vaikka k:lla alkavilla tai sitten hieman haastavampana, jolloin seuraavan pitää keksiä julkkis, jonka nimi alkaa sillä kirjaimella, jolla edellisen sukunimi alkaa. Tätä voi varioida loputtomiin. Ja kinastella siitä, kuka on julkkis ja kuka ei. Tai miksi vain minä tiedän tämän julkkiksen... :)

    Ajelkaahan varovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Julkkispelin olinkin jo ihan unohtanut, vaikka joskus sitäkin on tullut pelattua. Tosiaan taitaa olla kahnausaltis peli sekin :)

      Poista
  2. Laulaminen on myös erinomainen keino pysyä hereillä. Mitä rokimpaa, sitä parempi. Myös joku fyysinen aktiviteetti toimii, kuskin tietysti täytyy olla jumppaliikkeissä vähän hillitympi ja/tai luova.

    Autopeli on myös väreillä mielenkiintoinen, sillä usein kaksilahkeisten näkemys värien luokittelusta on hy-vin kummallinen. Keltaisen valinnut häviää aina.

    Sinun vitsivalikoima on just yhtä hyvä kun minun. Täälläkin mennään tasolla kaksi tyttöä meni mustikkaan, toinen ei mahtunut. Jep.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apupoika on kieltänyt minulta laulamisen. Tai yrittää kovasti kieltää ja näyttää kovin kärsivältä, mutta yleensä olen vain välittämättä ja laulan.

      Ukrainan liikenne on kyllä ollut sen verran hurjaa ja tiet kuoppaisia, että on ollut melkein mahdotonta nukahtaa edes takapenkillä.

      Poista