maanantai 16. huhtikuuta 2012

Kevään superklassikko



Aloitimme viikonlopun keväisellä klassikolla: parsalla ja hollandaisekastikkeella. Lisukkeina paistettua järvisiikaa ja samppanjaa.
Vihreitä parsoja ei tarvitse kuoria, ellei tyvi ole hyvin puumainen. Huuhtelimme parsat ja leikkasimme muutaman sentin kuivahtaneesta tyvestä pois. Keittämisen sijaan paistoimme parsat voissa valurautapannulla. Puolen kilon parsanipusta riittää kahdelle.

HOLLANDAISEKASTIKE (kahdelle)
  • 125 g voita 
  • 2½ dl vettä 
  • 1 rkl omenaviinietikkaa 
  • kokonaisia mustapippureita 
  • laakerinlehti 
  • (shalotti)sipuli
  • 2 keltuiaista
  • 1 rkl sitruunamehua
  • suolaa
Aloita kastikkeenteko kirkastamalla voi: sulata voi pienessä kattilassa miedolla lämmöllä ja anna vaalean sakan vajota kattilan pohjalle. Kaada kirkas keltainen voi varovasti toiseen astiaan, vaikkapa pieneen kannuun.
Silppua sipuli pieneksi. Laita vesi, etikka, pippurit, laakerinlehti ja sipulisilppu puhtaaseen kattilaan ja anna porista kunnes nestemäärä on haihtunut suunnilleen puoleen. Siivilöi ja jäähdytä liemi. 
Laita keltuaiset ja liemi pyöreäpohjaiseen metallikulhoon kiehuvan vesikattilan päälle. Vispaa, kunnes seos selvästi sakenee ja on kuohkeaa. Nosta kulho pois vesihauteesta.
Valuta kirkastettu voi ohuena nauhana kastikkeen joukkoon samalla koko ajan vispaten.
Mausta sitruunamehulla ja suolalla. Tarjoa haaleana. 


Seuraa Kilinkolinkeittiön päivityksiä myös Facebookissa



17 kommenttia:

  1. Ensi viikonloppuna minäkin haluan parsaa, kaikki ovat jo sitä syöneet:))

    VastaaPoista
  2. Nam! Teillä on ollut kunnon herkut.

    VastaaPoista
  3. Tämä klassikko ei ole turhaan klassikko. Minulla on tämän kevään parsatavoite metsästää parsan juurakkoja. Aion kokeilla onneani vyöhykkeellä V :)

    VastaaPoista
  4. Täytyy myöntää etten ole ikinä syönyt parsaa... Ehkä pitäisi ryhdistäytyä ja ostaa sitä joku kerta kaupasta. Olen saattanut jäädä paljosta paitsi :D

    VastaaPoista
  5. Campasimpukka: Parsakuriiri oli kyllä vähäsen laiskotellut matkalla, sillä nämä parsat olivat kyllä jo jonkin verran kuivahtaneita tyvestä. Mutta onneksi ainakin seuraavan kuukauden ajan pitäisi kauppojen vihannestiskien pursuilla parsaa.

    Jokihaka: Niin oli! Jotenkin ihanan simppeliä ja keväistä!

    Hannele: Oon kade! Luin jostakin parsan kasvatuksesta. Onko niin, että vaikka juurakot löytyisivät, täytyy satoa odotella vielä muutama vuosi?

    Susa: No nyt on paras aika vuodesta lopettaa parsaton elämä! Aloita vaikka vihreillä parsoilla. Yritä valita suht ohuita, korkeintaan pikkusormen paksusia parsoja, joita ei tarvitse edes kuoria. Keitto suolavedessä (tai paisto voissa pannussa riittää) ja päälle vaikkapa voisulaa ja parmesanraastetta tai sitten juurikin hollandaisekastiketta. KEVÄT <3

    VastaaPoista
  6. Kiitos kevät, toit parsat meille herkuttelijoille! Parsa ja hollandaise ovat herkkujen herkku! Minä tein viikonloppuna parsaa ja kvinoaa, ja kokeilin myös elämäni ensimmäistä kertaa hollandaisen tekoa. Ohjeeni oli vähän samanlainen kuin tämä sinun ohjeesi. Sanoisin että oma kastikkeeni onnistui kohtuullisesti ottaen huomioon ensikertalaisuuteni, mutta viilausta vielä on... Kastikkeet eivät todellakaan ole vahvin puoleni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eeva kirjoitti kyllä osuvasti parsan olevan mielentila! Olen ehdottomasti samaa mieltä! Parsakauden alkamisesta tietää, että on kevät! (Huolimatta siitä, mitä tuolta taivaalta sataa niskaan!)

      Poista
  7. Upea kuva! Meilläpäin on nykyään hurjan pitkä parsasesonki,mutta en ole vähään aikaan ostanut.Nyt kyllä tekee mieli...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olen kyllä kade siellä vallitseville pitkille sesongeille. Ja onhan se ihan eri asia syödä sesongin herkut tuoreina ja kypsinä, kuin jossakin konteissa matkalla kypsytettyinä!

      Poista
  8. Moi!
    Parsa on minun suosikki vihannes, Italiassa söin sitä usein kanamunien kanssa, voi että se on hyvä!!
    Sinun blogi on erittäin nätti ja kauniita kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri eilen söimme parsaa loimulohen ja uppomunan kanssa - toimii! Kiitos kehuista!

      Poista
  9. Klassikkoresepti, kuten mainitsit :)

    Ihanaa, että on kevät ja parsa-aika!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Kevät on siinä määrin jopa kesää kivempi vuodenaika, että silloin odottaa innolla tulevaa kesää ja kaikkien suunnitelmien toteuttamista. Kesällä koko ajan on vähän sellainen olo, että aika kuluu liian nopeasti ja kohta jo lehdet varisevat puista.

      Poista
  10. Jahas, no nyt ne parsat köllii tuolla meilläkin jääkaapissa. En enää pystynyt estämään itseäni. :)

    Parsan kasvatus ei todellakaan ole mitään rakettitiedettä. Mutta toki juurakoiden pitää antaa hetken aikaa kerätä voimia, ennen kuin alkaa kerätä satoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko kasvattanut parsoja itse? Voin kuvitella, että kasvimaalta suoraan haetut parsat ovat taivaallisia....

      Poista
  11. Sen jälkeen, kun ensimmäisen kerran paahdoin parsaa uunissa, en ole valmistanut sitä enää mitenkään muuten. Keittäminen on niiin yliarvostettua! Toki siihen voi laittaa ties mitä kastikkeita ja sörsseleitä silti. Yksi suosikeistani on mantelivoi (ennen uunitusta). Mutta usein menee kyllä ihan siltään, ehkä luraus tryffeliöljyä päälle...

    Vaikka Hollannissa asunkin, minulla on vielä tämän kevään parsakausi avaamatta. Ei ole jostain syystä vielä oikein toreilla näkynyt. Mutta eiköhän ensi viikko korjaa asian.

    (Oikeasti kyllä odotan artisokkia vielä melkein enemmän kuin parsaa, vaikka niitä saakin täällä noin puolet vuodesta.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mantelivoi kuulostaa hyvältä! Täytyykin kokeilla.

      Ah, kumpa Suomestakin saisi kunnollisia latva-artisokkia. Stockalla hipelöimäni kaunokaiset olivat nähneet parhaat päivänsä jo vaikka kuinka kauan aikaa sitten ja tuntuu, että kaikki muutkin Suomessa näkemäni artisokat ovat olleet pehmeitä vanhuksia. En ole valmistanut artisokkia kuin kerran, mutta oli kyllä taivaallista.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...