Sisällön tarjoaa Blogger.

Mehikolainen lounas Café de Nopalissa



Olen kyllä pitkään tiennyt Lönnrotinkadulla sijaitsevan meksikolaisravintolan olemassaolosta, mutta liikun harvemmin keskustassa lounastusaikaan ja hankalahkojen aukioloaikojen takia ravintolassa visiteeraaminen siirtyi ja siirtyi kunnes lopulta viime perjantaina kävin testaamassa paikan ystävättäreni kanssa. Kyseessä siis kuppila Café de Nopal osoitteessa Lönnrotinkatu 9.

Ravintolassa on päivittäin vaihtuva, muutaman vaihtoehdon lounasmenu. Nimestään huolimatta listalta ei ainakaan viime perjantaina löytynyt kaktusta. Harmillista, ettei lounaslistaa ole esillä netissä tai kuppilan facebook-sivuilla, sillä kärsin kroonisesta tacos al pastor -himosta, johon Meksikossa matkailleet voinevat yhtyä. Olisin varma asiakas aina, kun kyseisiä tacoja on tarjolla.

Vietin kymmenisen vuotta sitten vaihto-oppilaana vuoden Meksikossa. Palatessani sieltä rakkauttani meksikolaiseen ruokaan todisti myös  kertyneet kilot vyötäisilläni. Meksikolainen ruoka ei suinkaan ole sama asia kuin tex-mex, ja myös suurin osa autenttisiksi mehikolaiscantinoiksi itseään kutsuvista kuppiloista on osoittautunut pettymyksiksi. Näin ollen odotukset Café de Nopalin suhteen olivat varsin korkealla, sillä olin kuullut huhuja, että sieltä todellakin saisi hyvää meksikolaista. (Niin paljon kuin meksikolaista rakastankin, ei kaikki meksikolainen ruoka ole mielestäni hyvää. En ole koskaan oppinut pitämään molesta, siitä ruskeasta ja suklaisesta sekametelikastikkeesta, ja erilaiset, ainakin Keski-Meksikossa aika paljolti käytetyt, vatsalaukku- ja siannahkaruoat ovat mielestäni sekä ällöttäviä että pahanmakuisia.)

Sisustukseltaan Café de Nopal on aika kiva.  Sopivan kitsch, kuten suurin osa meksikolaisista pikkukuppiloista. Takaseinään on maalattu Meksikon kansallispyhimys, Virgen de Guadalupe. Keittiöön vievissä heiluriovissa komeilee mariachipukuisia luurankoja ja osa ruoista tarjoillaan räiskyvänvärisistä muovikipoista. Erinomaista. Ainoastaan punaiset muovituolit ja Carta Blanca -oluttalon mainosservettitelineet puuttuvat, mutta sekin on ehkä vain plussaa. Ja tarjoilijat puhuvat ihanaa chilango-murretta ja ovat meksikolaiseen tapaan superystävällisiä. Suurin osa asiakkaistakin taisi tehdä tilauksensa tai rupatella espanjaksi. Kerrassaan loistavaa. Palvelu kuitenkin pelaa myös englanniksi, joten tilaamista ei tarvitse jännätä, vaikkei espanja sujuisikaan.


Aluksi saimme pöytään tortillasipsejä ja kipposet sekä punaista että vihreää salsaa. Harmillisesti sipsit, totopos, olivat kaupan valmissipsejä, eikä friteerattuja maissitortillan palasia, kuten oikeasti olisi pitänyt olla. Salsat olivat ihan ok. Ei ehkä aivan sellaisia mitä olisi pitänyt olla. Punaisessa salsassa maistui valmiskastike Salsa Valentina, mutta se kai oli ihan hyvä juttu, sillä muistaakseni minäkin raahasin muinoin puolentoista litran pullon samaista salsaa Suomeen. Omasta mielestäni salsoissa olisi saanut olla enemmän chiliä, mutta seuralaiseni vakuutteli niiden olevan tarpeeksi tujuja.


Ruoaksi tilasimme molemmat Encacahuatados, juustotäytteisiä enchiladoja eli maissitortilloja maapähkinäkastikkeessa. En muista, mikä listan  toinen lounasvaihtoehto oli, mutta en voinut vastustaa enchiladoja silläkään uhalla, ettei maapähkinäkastike ole suosikkini.  Enchiladat olivat ihan hyviä. Juustotäytteenä oli käytetty mozzarellajuustoa, joka ei kylläkään ole meksikolaisen keittiön autenttisin raaka-aine, mutta ehkä kuitenkin Suomesta saatavista juustoista sopivin  enchiladojen täyteeksi. Maapähkinäkastikekin maistui mielestäni hyvältä, kun siihen lisäsi tarpeeksi vihreää salsaa. Toivoin kuitenkin hetken, että maapähkinäannoksen sijaa lautasellani olisi köllötellyt rivi suosikkejani, kanatäytteisiä enchiladoja vihreässä salsassa.


Jälkiruoaksi tilasimme capuchinot (huom. espanjankielinen kirjoitusasu) sekä flan de nuez ja flan de cajeta -kakkupalaset (eli pähkinävanukasta sekä kondensoidusta maidosta tehtyä vanukasta). Makeaa ja hyvää.

Kaiken kaikkiaan paikka on aika ihana ja ruoka oli aika ihanaa. Minulla kävi ehkä vähän huono tuuri lounaslistan suhteen, sillä jonain muuna päivänä olisin varmasti saanut eteeni jotakin suosikkiruoistani. Varoituksen sanana Café de Nopalista ei kannata odottaa saavansa mitään Amarillomättöä, jota moni ehkä virheellisestä pitää meksikolaisena ruokana.

Aukioloajat saattavat vaihdella, joten kannattaa tsekata tilanne paikan facebook-sivuilta. Ja lopuksi hyvät uutiset: Cafe de Nopalin pitäjät avaavat pian myös uuden, asiakaspaikoiltaan suuremman ravintolan! 



Psst. Vatsasekaisin Kilinkolin nyt myös Facebookissa. Käy tykkäämässä!


9 kommenttia

  1. Mäkin oon pitkään halunnut tuonne, mutta enhän mä koskaan käy isoolla kirkolla. Oon kuitenkin suositellut-itse käymättä- paikkaa siskolleni ja meksikolaiselle tekopoika Ulillemme, jospa he Turusta käsin kävisivät helpommin. Kivaa, jos on tulos suurempi paikka ja kiva oli taas kuulla yksi kokemus paikan pro-autenttisuudesta. Ja ettei tuu mitään väärinkäsityksiä, kun aina Meksikosta mesoan, niin minä en oo käynyt koskaan Meksikossa, oon vaan saanu niin pitkään kulttuurikylpyä siellä asuneelta siskoltani, Ulilta ja sen perheeltä.

    VastaaPoista
  2. Olen missannut ihan täysin tämän mestan olemassaolon! Pitää käydä testaamassa, kiitos vinkistä.

    VastaaPoista
  3. Onpas mielenkiintoisen oloinen paikka. Heti alkoi tehdä mieli vierailla siellä. Kuinka monta autenttisuustähteä viidestä antaisit Café de Nopalille? Ja aiotko muuten blogata iloksemme vielä tuon tacos al pastorin? Alkoi kiinnostaa, että mikähän taco se oikein on.

    VastaaPoista
  4. Minäkin jäin heti pohtimaan tuota tacos al pastoria.
    Cafe Nopalin bongasin, kun se avattiin, mutta olin jo unohtanut, että sitähän pitäisi käydä testaamassa.

    VastaaPoista
  5. Nanna: hyvin ovat sut kylvettäneet! Mutta suosittelen kyllä joskus visiteeraamaan Mehikossa, vaikka kyllähän sä sen itsekin taidat tietää :)

    Heidi: Testailemaan vaan, suosittelen!

    AV: Noh kyllähän paikka sinänsä on ihan autenttinen, että omistajat ja kokki ovat ilmeisesti kaikki meksikolaisia. Tiettyjen raaka-aineiden puute varmaankin hankaloittaa joidenkin meksikolaisten ruokien valmistusta. Kai sille voisi neljä tähtöstä antaa :)

    AV & Jonna:Tacos al pastorissa tacojen (pienten pehmeiden maissitortillojen) päällä on vähän kebab-tyyliin valmistettua possua. Possu siis kypsennetään pyörivässä tikussa ja päällä on ananas, joka mehevöittää lihaa. Päälle tulee silputtua sipulia, korianteria ja vihreää salsaa. Periaatteessa niitä kai vois tehdä itsekin ilman sellaista kebab-vehjettäkin, mutta en tiedä tohdinko kokeilla jos ei onnistukaan. Tosin saattaa käydä niin, että teen keväällä yhden pikavisiitin Meksikoon, joten samalla voisin yrittää syödä tacoja vähän varastoonkin.

    VastaaPoista
  6. Olen töissä ihan nurkalla, mutta aina kun olen menossa, se ei olekaan enää auki lounaalla, tai on taas auki lounasaikaan, mutta ei tänään jne. Jossain vaiheessa tämä piirre menetti viehättävyytensä ja siitä tuli yksinkertaisesti ärsyttävää. Mutta ehkäpä yritän taas, tämän innoittamana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, aikataulut on vaihdellut aika paljon, osittain just siksi munkin visiitti veny ja veny. Nyt facebook-sivuilla ilmoitetaan aukioloajoiksi 11-18 ja siellä on tuntunut olevan tietoa myös poikkeavista aukioloajoista. Tollanen aikataulusählääminen tai poikkeaminen niistä on kyllä myös niin meksikolaista, että ehkä ne nappaa siitä sen viimisen autenttisuustähden...

      Poista
  7. Soppakellarissa on tarjolla Liebster blog-tunnustus Kilinkolin keittiölle! :)

    VastaaPoista