tiistai 29. marraskuuta 2011

Puolukkajäädyke ja höyryävä kinuskikattila


Ensimmäisellä luokalla koulussa koulukirjojen sivun alareunaan piti aina piirtää läksymerkki kotitehtävän merkiksi. Suurimmalla osalla läksymerkki oli suttuinen ruksi tai kukkanen, minulla höyryävä kinuskikattila. Isoisäni nimittäin taisi olla täsmälleen yhtä ihastunut kinuskiin kuin minä. Meillä oli kesäisin tapana keitellä yhdessä kinuskia, joka yleensä nautittiin vaniljajäätelön ja tuoreiden metsävadelmien kanssa. Kinuskista tuli niin suuri hitti, että ristimme jopa erään kattilan kinuskikattilaksi. Kyseinen kattila on isoäitini kahdeksanlitrainen juustokattila, eikä sillä oikeasti ole kinuskia kuuna päivänä keitelty. Edelleen kattila kuitenkin kulkee kinuskikattilan nimellä, ja on varmasti taas joulun alla kovassa käytössä.

Makeanhimon kolottaessa hammasta, auttaa vaivaan yleensä pallo vaniljajäätelöä, kourallinen puolukoita ja loraus höyryävän kuumaa kinuskia. Samaan makumaailmaan päättyi myös illallismenumme muutama viikko sitten. Jäädyke (tai fiinimmin parfait, joka on muuten ranskaa ja tarkoittaa täydellistä) on simppeli jälkiruoka isommallekin porukalle. Sen voi tehdä hyvissä ajoin pakastimeen jäätymään, kunhan jäädykkeen vain muistaa ottaa sulamaan huoneenlämpöön hetki ennen tarjoilua. Jäädykkeen voi toki tarjoilla myös ilman kinuskia tai kinuskin voi sekoittaa vaikka kerroksittain jäädykemassan sekaan.



PUOLUKKAJÄÄDYKE

Jäädykkeen ohje on Lehmuskoskien kirjasta Urho Kekkosen pöydässä. Olen pienentänyt alkuperäisen reseptin puoleen, mutta silti ohjeesta riittää mainiosti ainakin kuudelle. Keltuaisten kypsentäminen estää jäädykkeen jäätymisen kivikovaksi tai hileiseksi. Alkomahoolikin taitaa pehmentää mukavasti jäädykkeen rakennetta. 
  • 5 keltuaista 
  • 100 g sokeria 
  • hyppysellinen suolaa 
  • 150 g (paseerattua) puolukkasosetta 
  • 3 ½ dl kermaa 
  • ½ dl puolukkalikööriä (käytin Galliano-vaniljalikööriä)
Kuumenna kattilassa vettä ja laske tiskialtaaseen tai isoon vatiin valmiiksi kylmää vettä. 

Vatkaa kerma. 

Laita keltuaiset, sokeri ja puolet puolukkasoseesta isoon metallikulhoon tai vesihaudekattilaan. (Ohjeessa ei ollut mainintaa, mitä suolahyppyselliselle tulisi tehdä, joten lisäsin sen keltuaisten sekaan.) Vatkaa aineksia vesihauteessa kunnes vaahto on jämäkkää ja vispausjäljet näkyvät selvästi vaahdossa. 

Lisää loput puolukkasoseesta. Jatka vatkaamista kylmässä vesihauteessa (=tiskialtaassa) kunnes seos on jäähtynyt. 

Lisää vaahdotettu kerma ja likööri kevyesti sekoittaen. 

Kaada jäädykevuokaan ja laita pakkaseen vähintään kuudeksi tunniksi.

Jäädykemassaa tuli annoksesta reilu litra. Itse jäädytin jälkiruoan silikonisessa leipävuoassa, josta se on helppo kumota. Ennen kumoamista jäädykevuoan voi kastaa kuumaa veteen.



KINUSKIKASTIKE

  • 2 dl fariinisokeria 
  • 2 dl kuohukermaa
Mittaa ainekset kattilaan ja anna seoksen kiehua samalla sekoittaen, kunnes seos hieman sakenee. Kinuskin voi keittää etukäteen valmiiksi ja lämmittää ennen tarjoilua. 


7 kommenttia:

  1. Söpön pikkujouluista.
    Ihania lapsuusmuistoja kinuskista... Mä oon ainakin jääny bogeihin koukkuun juuri sen takia kun niissä on reseptien ja ohjeiden
    lisäksi usein mukana myös elämän palasia; muistoina, tunnelmakuvina tai kokemuksina...

    Ja sun tarinahan alkaa jo blogis nimestä!

    VastaaPoista
  2. Mulla on ilmeisesti jonkinlainen kaihoisa paluu lapsuuteen -vaihe menossa.

    Mä olen jo ihan fiiliksissä kaikista joulutohinoista. Pari viime joulua on vietetty reissunpäällä, joten nyt ilmeisesti sitten vietetään joulua niidenkin edestä...

    VastaaPoista
  3. Paluu lapsuuteen on oikein mukava vaihe, vaikkakin onneksi nykyään on huomattavan paljon laajempi tuolloin.

    Minä en ole vielä oikein päässyt joulutunnelmiin, mutta hyvä, että täällä ollaan, niin saan hyviä vinkkejä ;-)

    VastaaPoista
  4. Pitäisiköhän lukea kommentti, ennen kuin painaa lähetä-painiketta. Viittasin siis laajempaan raaka-ainevalikoimaan...

    VastaaPoista
  5. S&H: Vielä on hyvin aikaa päästä joulufiiliksiin. Sitäpaitsi parempi kai ettei ole liian ajoissa, ettei kyllästyminen iske jo joulukuun puolivälissä.

    VastaaPoista
  6. Oi miten ihanan pinkki jälkkäri.

    Hauska idis tuo piparimuotti tuossa Festivon kynttilämansettina. Mullakin on mummon peruja 3 tuollaista kynttilänjalkaa. Ne on jotenkin nostalgisia ja jotkut pallokynttilät niissä ois aika vängät. Jos vielä raaskis ostaa muutaman lisää niin olis ihana "kynttilämeri".

    VastaaPoista
  7. Olin alkujaan laittanut piparkakkumuotit servettirenkuloiksi, ja sisareni avatessaan servettiä iski muotin mansetiksi. Toimii niinkin :) Festivot kyllä tuppaavat jakamaan mielipiteitä, mutta musta ne ovat kivoja, ja kivoimpia kyllä niin, että niitä on paljon ja eri korkuisina.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...